Työyhteisön kehittäminen osallistavalla tavalla – Yritys X
Gerbert, Klaus (2019)
Gerbert, Klaus
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120525164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120525164
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä tutkimuksellisena kehittämishankkeena. Kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää, miten voidaan parantaa työpaikan suositeltavuutta, henkilöstön sitoutumista ja vaikuttamismahdollisuuksia Yritys X Oy Helsinki Pitäjänmäki -toimipisteessä. Kehittämishanke toteutettiin hyödyntämällä Yritys X -henkilöstölle suunnattua henkilöstön työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä mittaavaa EOS -kyselyä. EOS (Employee Opinion Survey) on kerran vuodessa järjestettävä, koko konsernin henkilöstön mielipidemittauskysely. Organisaatio on halunnut pysyä nimettömänä opinnäytetyössä.
Kehittämishankkeen puitteessa toteutettiin focusryhmäkeskustelut, joihin ovat osallistuneet kaikkien toimintayksiköiden edustajat. Tämän lisäksi oli toteutettu myös yksilöhaastattelut. Sekä focusryhmäkeskustelujen, että yksilöhaastattelujen tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöstön näkökulmasta voitiin parantaa työpaikan suositeltavuutta, henkilöstön sitoutumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Saadut parannusehdotukset oli analysoitu ja esitetty työryhmälle, jossa päätettiin jatkotoimenpiteistä. Työntekijöiden näkökulmasta, haasteet liittyivät suurelta osin työolosuhteisiin, joista osa oli ratkaistavissa melko kohtuullisesti ja konkreettisilla keinoilla. Osa taas olisi vaatinut isompia ja perusteellisempia muutoksia.
EOS -työryhmän päätöksellä toteutetut parannukset olivat lopulta jääneet pieniksi ja osa pienistäkin muutoksista jäi ns. selvitettävien tasolle. Kehittämishankkeen onnistumisena voidaan pitää tapaa osallistuttaa henkilöstöä kehittämistyöhön. Arviointivaiheessa moni työntekijä oli pitänyt kokemusta positiivisena. Focusryhmiin osallistuminen oli antanut mahdollisuuden sanoa ”suorat sanat” parannuskohteista, mutta myös aidosti antoi tilaisuuden etsiä ja työstää ratkaisuja.
Oppimisprosessina kehittämishankkeen vetäminen oli hyvin haasteellinen, ajoittain vaikeasti hallittavissa oleva ja odotettua paljon laajempi.
Kehittämishankkeen puitteessa toteutettiin focusryhmäkeskustelut, joihin ovat osallistuneet kaikkien toimintayksiköiden edustajat. Tämän lisäksi oli toteutettu myös yksilöhaastattelut. Sekä focusryhmäkeskustelujen, että yksilöhaastattelujen tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöstön näkökulmasta voitiin parantaa työpaikan suositeltavuutta, henkilöstön sitoutumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Saadut parannusehdotukset oli analysoitu ja esitetty työryhmälle, jossa päätettiin jatkotoimenpiteistä. Työntekijöiden näkökulmasta, haasteet liittyivät suurelta osin työolosuhteisiin, joista osa oli ratkaistavissa melko kohtuullisesti ja konkreettisilla keinoilla. Osa taas olisi vaatinut isompia ja perusteellisempia muutoksia.
EOS -työryhmän päätöksellä toteutetut parannukset olivat lopulta jääneet pieniksi ja osa pienistäkin muutoksista jäi ns. selvitettävien tasolle. Kehittämishankkeen onnistumisena voidaan pitää tapaa osallistuttaa henkilöstöä kehittämistyöhön. Arviointivaiheessa moni työntekijä oli pitänyt kokemusta positiivisena. Focusryhmiin osallistuminen oli antanut mahdollisuuden sanoa ”suorat sanat” parannuskohteista, mutta myös aidosti antoi tilaisuuden etsiä ja työstää ratkaisuja.
Oppimisprosessina kehittämishankkeen vetäminen oli hyvin haasteellinen, ajoittain vaikeasti hallittavissa oleva ja odotettua paljon laajempi.