Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden poliosuoja
Keino, Katri (2019)
Keino, Katri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923490
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) serologista tutkimusta, jossa tutkittiin vuosien 2018–2019 aikana Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden (n=236) rokotuksin ennaltaehkäistävien tartuntatautien seroprevalenssia. Opinnäytetyössä määritettiin polioviruksen serotyyppien 1 ja 3 vasta-ainetasot käyttämällä poliovirukselle spesifistä mikroneutralisaatio-menetelmää. Poliovirus voi aiheuttaa ihmiselle pysyviä neurologisia oireita. Paras suojautumistapa on rokottaminen. Serologisen tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää arvioitaessa ja toteutettaessa turvapaikanhakijoiden poliorokotekäytänteitä. Opinnäytetyössä selvitettiin myös turvapaikanhakijoiden lähtömaiden polion hävittämisohjelman toteutumista, kuten poliorokotteiden kattavuutta väestössä.
Tutkimuskysymykset opinnäytetyössä olivat seuraavat: 1) Vaikuttavatko turvapaikanhakijan lähtömaa, ikä ja sukupuoli polioviruksen serotyyppien 1 ja 3 vasta-ainemäärään seerumiveressä? 2) Onko Afganistanista, Irakista, Somaliasta ja Syyriasta Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden poliovirus-vasta-ainetasot selkeästi väestönsuojelun kannalta matalampia kuin suomalaisen kantaväestön? Suomalaisten poliorokotekattavuus on noin 96 % ja 20 % eroavaisuutta pidetään väestönsuojelun kannalta merkitsevänä eroavaisuutena.
Syyrialaisia turvapaikanhakijoita ei saatu tutkimukseen mukaan, mutta venäläiset turvapaikanhakijat (n=181) ovat eniten edustettuina otantajoukosta. Muista lähtömaista (Afganistan, Etiopia, Irak, Iran, Kenia, Somalia ja Valko-Venäjä) osallistujia on yhteensä 55. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan, poliota suojaava vasta-ainetiitteri on ≥1:8. Opinnäytetyön merkittävin havainto on, että ≤10-vuotiailla venäläislapsilla (n=39) vain 56 % on riittävä polioimmuniteetti serotyyppiä 1 vastaan ja 49 % serotyypille 3. Täysin negatiivisia poliovasteita on 41 % kyseisestä ikäryhmästä. Havainto koskee erityisesti 0–4-vuotiaita, jotka kuuluvat polion suhteen riskiryhmiin. Poliorokoteohjelmat eivät tavoita Venäjällä kaikkia lapsia, mikä on riski polion hävittämiselle maailmassa. Sen sijaan venäläisillä aikuisilla suojaavia vasta-aineita on riittävästi: mediaani PV1 1:512 ja mediaani PV3 1:192. Muiden lähtömaiden kohdalla seropositiivisten osuus on ikäryhmästä riippumatta noin 100 %, mutta tulosten luotettavuutta heikentänee ikäryhmien vinoutuma. Tämän vuoksi opinnäytetyön kaikkia tuloksia on tarkasteltava kontekstisidonnaisesti eikä yleistyksiä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden poliosuojasta opinnäytetyön perusteella voida tehdä, mutta mahdollisesti varovaisia arvioita.
Tutkimuskysymykset opinnäytetyössä olivat seuraavat: 1) Vaikuttavatko turvapaikanhakijan lähtömaa, ikä ja sukupuoli polioviruksen serotyyppien 1 ja 3 vasta-ainemäärään seerumiveressä? 2) Onko Afganistanista, Irakista, Somaliasta ja Syyriasta Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden poliovirus-vasta-ainetasot selkeästi väestönsuojelun kannalta matalampia kuin suomalaisen kantaväestön? Suomalaisten poliorokotekattavuus on noin 96 % ja 20 % eroavaisuutta pidetään väestönsuojelun kannalta merkitsevänä eroavaisuutena.
Syyrialaisia turvapaikanhakijoita ei saatu tutkimukseen mukaan, mutta venäläiset turvapaikanhakijat (n=181) ovat eniten edustettuina otantajoukosta. Muista lähtömaista (Afganistan, Etiopia, Irak, Iran, Kenia, Somalia ja Valko-Venäjä) osallistujia on yhteensä 55. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan, poliota suojaava vasta-ainetiitteri on ≥1:8. Opinnäytetyön merkittävin havainto on, että ≤10-vuotiailla venäläislapsilla (n=39) vain 56 % on riittävä polioimmuniteetti serotyyppiä 1 vastaan ja 49 % serotyypille 3. Täysin negatiivisia poliovasteita on 41 % kyseisestä ikäryhmästä. Havainto koskee erityisesti 0–4-vuotiaita, jotka kuuluvat polion suhteen riskiryhmiin. Poliorokoteohjelmat eivät tavoita Venäjällä kaikkia lapsia, mikä on riski polion hävittämiselle maailmassa. Sen sijaan venäläisillä aikuisilla suojaavia vasta-aineita on riittävästi: mediaani PV1 1:512 ja mediaani PV3 1:192. Muiden lähtömaiden kohdalla seropositiivisten osuus on ikäryhmästä riippumatta noin 100 %, mutta tulosten luotettavuutta heikentänee ikäryhmien vinoutuma. Tämän vuoksi opinnäytetyön kaikkia tuloksia on tarkasteltava kontekstisidonnaisesti eikä yleistyksiä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden poliosuojasta opinnäytetyön perusteella voida tehdä, mutta mahdollisesti varovaisia arvioita.