Yhteistyötä edistäviä ja hankaloittavia tekijöitä varhaiskasvatuksen ja perhetyön työntekijöiden kokemana
Herranen, Maria; Sandholm, Reija (2019)
Herranen, Maria
Sandholm, Reija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823181
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää, miten perhetyön työntekijät ja varhaiskasvatuksen opettajat kokevat yhteistyönsä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella toimivan, mikä yhteistyötä edistää ja mikä sitä hankaloittaa. Halusimme työllämme selvittää myös tiedonkulkua kyseisten ammattiryhmien välillä; saavatko työntekijät työssään tarvitsemaansa tietoa toisiltaan lapsen edun toteutumista ajatellen. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli myös selvittää lapsen osallisuuden toteutumista yhteistyöprosessissa samoin kuin sitä, millaisena työntekijät oman osallisuutensa moniammatillisessa yhteistyössä kokevat.
Tämä opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyön viitekehys oli teoreettinen, jossa teorian ja aineistonhankintamenetelmänä käytettyjen kyselyiden avulla pyrittiin selvittämään keskeiset asiat perhetyön ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä ajatellen. Kyselylomakkeet luotiin Webropol-sovelluksen avulla.
Aineiston analysoimme teorialähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Saatujen tulosten mukaan perhetyötä tekevät kokivat yhteistyön sujuvan kohtalaisesti. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat yhteistyön toimivan heikommin. Molemmat ammattiryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että lapsen etu vaatii toteutuakseen hyvää ja tiivistä yhteistyötä lapsen kanssa arjessa työskentelevien ammattilaisten välillä. Työntekijöiden oma osallisuus moniammatillisessa yhteistyössä nähtiin merkityksellisenä. Kummankaan ammattiryhmän mielestä lapsen osallisuuden ei voi sanoa yhteistyössä toteutuvan. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat monissa tapauksissa salassapitovelvollisuuden rajoittavan tiedonsiirtoa ja hankaloittavan yhteistyötä.
Yhteistyötä edistäviksi tekijöiksi tutkimuksessa nousi mm. avoimuus kaikkien yhteistyössä mukana olevien osalta, tiedon jakaminen, yhteiset tavoitteet, säännöllinen ja molemminpuolinen yhteydenpito, yhteistyötahon ja sen työnkuvan tunteminen, asiakaslähtöisyys. Yhteistyötä hankaloittaviksi tekijöiksi puolestaan nimettiin työntekijöiden kiire, tiedon puute, yksipuolinen yhteydenpito, salassapitovelvollisuus, vanhempien kielto yhteistyölle, yhteistyötahon työnkuvan epäselvyys, toisen näkökulman huomiotta jättäminen sekä resurssien ja avoimuuden puute.
Tämä opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyön viitekehys oli teoreettinen, jossa teorian ja aineistonhankintamenetelmänä käytettyjen kyselyiden avulla pyrittiin selvittämään keskeiset asiat perhetyön ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä ajatellen. Kyselylomakkeet luotiin Webropol-sovelluksen avulla.
Aineiston analysoimme teorialähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Saatujen tulosten mukaan perhetyötä tekevät kokivat yhteistyön sujuvan kohtalaisesti. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat yhteistyön toimivan heikommin. Molemmat ammattiryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että lapsen etu vaatii toteutuakseen hyvää ja tiivistä yhteistyötä lapsen kanssa arjessa työskentelevien ammattilaisten välillä. Työntekijöiden oma osallisuus moniammatillisessa yhteistyössä nähtiin merkityksellisenä. Kummankaan ammattiryhmän mielestä lapsen osallisuuden ei voi sanoa yhteistyössä toteutuvan. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat monissa tapauksissa salassapitovelvollisuuden rajoittavan tiedonsiirtoa ja hankaloittavan yhteistyötä.
Yhteistyötä edistäviksi tekijöiksi tutkimuksessa nousi mm. avoimuus kaikkien yhteistyössä mukana olevien osalta, tiedon jakaminen, yhteiset tavoitteet, säännöllinen ja molemminpuolinen yhteydenpito, yhteistyötahon ja sen työnkuvan tunteminen, asiakaslähtöisyys. Yhteistyötä hankaloittaviksi tekijöiksi puolestaan nimettiin työntekijöiden kiire, tiedon puute, yksipuolinen yhteydenpito, salassapitovelvollisuus, vanhempien kielto yhteistyölle, yhteistyötahon työnkuvan epäselvyys, toisen näkökulman huomiotta jättäminen sekä resurssien ja avoimuuden puute.