Perehdytysprosessin luominen
Hellinen, Roosa (2019)
Hellinen, Roosa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112221901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112221901
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda tehokas perehdytysprosessi kohdeyritykselle. Kohdeyrityksen perehdytys oli jo kauan kaivannut perinpohjaista päivittämistä, ja kaiken materiaalin siirtämistä digitaaliseen muotoon. Työn osana toteutettiin kirjallinen teoriaosuus sekä lisäksi varsinainen perehdytysmateriaali yritykselle, joka jäi salaiseksi osaksi opinnäytetyötä. Opinnäytetyön tekijä tutustui perehdytyksen teoriaan kirjallisuuden pohjalta ja sovelsi työssä esiteltyä teoriaa yritykselle luotavaan perehdytysprosessiin. Opinnäytetyössä tutustuttiin myös perehdytyksen tärkeyteen sekä laiminlyödyn perehdytysprosessin seurauksiin. Opinnäytetyön ensimmäinen tutkimuskysymys oli selvittää, mitä onboarding-käsite tarkoittaa. Opinnäytetyön toinen tutkimuskysymys käsittelee perehdytyksen tärkeyttä. Lisäksi mietitään, miten kirjallisuudesta löydettyä onboarding-teoriaa voidaan hyödyntää yritykselle luotavassa perehdytysprosessissa ja kerrotaan yrityksen uudesta perehdytysprosessista.
Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu haastattelusta sekä sähköisestä kyselystä. Tarkoituksena oli selvittää haastattelun avulla vuoropäällikön ja vuokrausjohtajan toiveita ja ajatuksia yrityksen perehdytysprosessista. Kyselyllä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia saamastaan perehdytyksestä sekä heidän parannusehdotuksiaan uudelle perehdytysprosessille. Kysely lähetettiin kahdeksalle henkilölle, ja vastausprosentiksi saatiin 88 %.
Tutkimuksista saadut tulokset vahvistivat opinnäytetyön lähtökohtia siitä, että yritys tarvitsee päivitystä olemassa olevalle perehdytysmateriaalille ja koko prosessin tehostamiselle. Tutkimustulokset antoivat arvokasta tietoa kohdeyrityksen perehdytysprosessin kehittämiseen. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta opinnäytetyöntekijä alkoi valmistaa perehdytysmateriaalia yritykselle. Perehdytysmateriaalin teko osoittautui ajoittain jopa haastavaksi tiedon paljouden vuoksi. Perehdytysmateriaalin laajuus ja sen luomiseen käytetty aika sai opinnäytetyöntekijän ymmärtämään entistä paremmin, miksi perehdytysmateriaali on kohdeyrityksessä jäänyt päivittämättä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu haastattelusta sekä sähköisestä kyselystä. Tarkoituksena oli selvittää haastattelun avulla vuoropäällikön ja vuokrausjohtajan toiveita ja ajatuksia yrityksen perehdytysprosessista. Kyselyllä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia saamastaan perehdytyksestä sekä heidän parannusehdotuksiaan uudelle perehdytysprosessille. Kysely lähetettiin kahdeksalle henkilölle, ja vastausprosentiksi saatiin 88 %.
Tutkimuksista saadut tulokset vahvistivat opinnäytetyön lähtökohtia siitä, että yritys tarvitsee päivitystä olemassa olevalle perehdytysmateriaalille ja koko prosessin tehostamiselle. Tutkimustulokset antoivat arvokasta tietoa kohdeyrityksen perehdytysprosessin kehittämiseen. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta opinnäytetyöntekijä alkoi valmistaa perehdytysmateriaalia yritykselle. Perehdytysmateriaalin teko osoittautui ajoittain jopa haastavaksi tiedon paljouden vuoksi. Perehdytysmateriaalin laajuus ja sen luomiseen käytetty aika sai opinnäytetyöntekijän ymmärtämään entistä paremmin, miksi perehdytysmateriaali on kohdeyrityksessä jäänyt päivittämättä.