Uniapnean hoitoon sitoutuminen
Porthén, Viivi; Väyrynen, Minna (2019)
Porthén, Viivi
Väyrynen, Minna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090618240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090618240
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on rekisteritutkimus, jossa selvitämme uniapnean hoitoon sitoutumista. Kohderyhmänä oli Lohjan sairaalan Keuhkosairauksien poliklinikan CPAP-hoidon aloittaneet potilaat aikaväleiltä 1.10.‒30.11.2016 ja 1.10.‒30.11.2017 vuosikontrolleihin saakka. Haimme tarvittavat muuttujat potilastietojärjestelmästä. Tutkimuksemme päämuuttujina olivat ylipainehengityslaitteen käyttötunnit vuorokauden aikana, potilaan apnea-hypopnea indeksi (AHI) ja sukupuoli sekä puhelin soitot, hoidon jatkuminen (hoito jatkuu, ei jatku, ylimääräinen seurantakäynti, maskiongelmat, laite tarpeeton).
Aikavälillä 1.10.‒30.11.2016 CPAP-hoidon aloitti 33 potilasta. Näistä potilaista 20 (n. 60%) jatkoi vuosikontrollin jälkeen perusterveydenhuollon piiriin ja 10 (n. 30%) päätti keskeyttää hoidon. Kolme (n. 9%) potilasta oli ammattiautoilijoita ja hoito jatkui keuhkosairauksien poliklinikalla. Vuosikontrollin jälkeen hoidon keskeyttäneistä potilaista moni koki, ettei sopeudu maskiin tai, että käyttö oli hankalaa.
Vertailukohteena keräsimme vuotta myöhemmin samalla poliklinikalla 1.10.‒30.11.2017 hoidon aloittaneiden potilaiden tietoja potilastietojärjestelmästä. Aikavälillä CPAP-hoidon aloitti 63 potilasta. Potilaista 41 (n. 65%) jatkoi vuosikontrollin jälkeen perusterveydenhuollon piiriin ja 12 (n. 19%) päätti lopettaa laitehoidon. Ammattiautoilijoita oli kaksi (n. 3%) ja heidän hoitonsa jatkui keuhkosairauksien poliklinikan puolella. Potilaat, jotka keskeyttivät hoidon, kokivat laitehoidon hankalaksi muun muassa perhesyiden ja kipujen vuoksi.
Aikavälillä 1.10.‒30.11.2016 CPAP-hoidon aloitti 33 potilasta. Näistä potilaista 20 (n. 60%) jatkoi vuosikontrollin jälkeen perusterveydenhuollon piiriin ja 10 (n. 30%) päätti keskeyttää hoidon. Kolme (n. 9%) potilasta oli ammattiautoilijoita ja hoito jatkui keuhkosairauksien poliklinikalla. Vuosikontrollin jälkeen hoidon keskeyttäneistä potilaista moni koki, ettei sopeudu maskiin tai, että käyttö oli hankalaa.
Vertailukohteena keräsimme vuotta myöhemmin samalla poliklinikalla 1.10.‒30.11.2017 hoidon aloittaneiden potilaiden tietoja potilastietojärjestelmästä. Aikavälillä CPAP-hoidon aloitti 63 potilasta. Potilaista 41 (n. 65%) jatkoi vuosikontrollin jälkeen perusterveydenhuollon piiriin ja 12 (n. 19%) päätti lopettaa laitehoidon. Ammattiautoilijoita oli kaksi (n. 3%) ja heidän hoitonsa jatkui keuhkosairauksien poliklinikan puolella. Potilaat, jotka keskeyttivät hoidon, kokivat laitehoidon hankalaksi muun muassa perhesyiden ja kipujen vuoksi.