Muutosjohtajuuden haasteet ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla
Alanko, Sanna; Rosling, Mirka (2019)
Alanko, Sanna
Rosling, Mirka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090618224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090618224
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muutosjohtajuuden nykyisiä haasteita pienehkön kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla voidaan kehittää muutosjohtajuutta sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin Webropolin avulla keväällä 2019. Kysely lähetettiin 480 henkilölle ja siihen vastasi kaikkiaan 152 henkilöä (vastausprosentti 32). Aineisto analysoitiin frekvenssi- ja prosenttiosuuksia tarkastelemalla.
Tutkimuksen tulosten mukaan ongelmakohtina muutosprosessissa olivat, etteivät vastaajat kokeneet voivansa vaikuttaa muutoksiin eivätkä muutosten päämäärät olleet kaikille selviä. Muutosjohtajuuden haasteiksi nousivat viestintä- ja johtamistaidot. Muutosvastarinta oli vahvaa, mutta enemmistö vastaajista koki suhtautuvansa muutoksiin positiivisesti. Työhyvinvointia tukeviksi asioiksi nousivat muun muassa työn mielekkääksi kokeminen, työn ja perhe-elämän yhteensovitettavuus sekä vaikuttamismahdollisuudet oman työn sisältöön. Vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä esimiesten luotettavuuteen, vastuullisuuteen sekä joustavuuteen. Erityisen positiivisena koettiin se, että esimiehet jakoivat riittävästi vastuuta henkilöstölle, jonka on todettu olevan yksi työhyvinvointia lisäävä tekijä.
Tutkimus antoi arvokasta tietoa kehittämistä vaativista osa-alueista, jotka liittyivät muutosviestintään ja lähiesimiesten johtamistaitoihin. Organisaation muutosprosessissa tulisi hyödyntää koko henkilöstön asiantuntemusta, mikä lisäisi niin yhteenkuuluvuuden tunnetta, työmotivaatiota kuin työhyvinvointiakin. Myös muutosviestintään pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä se vaikuttaa suuresti henkilöstön hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen.
Tutkimuksen tulosten mukaan ongelmakohtina muutosprosessissa olivat, etteivät vastaajat kokeneet voivansa vaikuttaa muutoksiin eivätkä muutosten päämäärät olleet kaikille selviä. Muutosjohtajuuden haasteiksi nousivat viestintä- ja johtamistaidot. Muutosvastarinta oli vahvaa, mutta enemmistö vastaajista koki suhtautuvansa muutoksiin positiivisesti. Työhyvinvointia tukeviksi asioiksi nousivat muun muassa työn mielekkääksi kokeminen, työn ja perhe-elämän yhteensovitettavuus sekä vaikuttamismahdollisuudet oman työn sisältöön. Vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä esimiesten luotettavuuteen, vastuullisuuteen sekä joustavuuteen. Erityisen positiivisena koettiin se, että esimiehet jakoivat riittävästi vastuuta henkilöstölle, jonka on todettu olevan yksi työhyvinvointia lisäävä tekijä.
Tutkimus antoi arvokasta tietoa kehittämistä vaativista osa-alueista, jotka liittyivät muutosviestintään ja lähiesimiesten johtamistaitoihin. Organisaation muutosprosessissa tulisi hyödyntää koko henkilöstön asiantuntemusta, mikä lisäisi niin yhteenkuuluvuuden tunnetta, työmotivaatiota kuin työhyvinvointiakin. Myös muutosviestintään pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä se vaikuttaa suuresti henkilöstön hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen.