Mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) ruokintakokeet ja kasvatusolosuhteet pilottikasvattamossa.
Virtanen, Sami (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083118085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083118085
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin mustasotilaskärpästen (Hermetia illucens) kykyä hyödyntää maatalouden, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien biomassajakeita ja ravinnesivuvirtoja. Opinnäytetyön tilaajana toimi VinsectS-hanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää erilaisten biomassojen soveltuvuus mustasotilaskärpästen ravinnoksi ja tutkia niiden vaikutuksia kärpästen kasvuun, ravinteiden hyödyntämiseen ja kuolleisuuteen. Lisäksi hyönteiskasvattamon sisäisiä olosuhteita ja ulkoisten olosuhteiden vaikutuksia tarkkailtiin 8 kuukauden ajan.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti käyttäen ruokintakokeita ja systemaattisia mit-tauksia. Ruokintakokeissa mustasotilaskärpäsiä ruokittiin vakio-olosuhteissa vakiomäärällä biomassaa vakioajan, minkä jälkeen toukat ja jäljelle jäänyt biomassa punnittiin ja niiden kuiva-aineet määriteltiin. Biomassoja verrattiin verrokkirehuun (kaupallinen kananrehu). Hyönteiskasvattamon olosuhteita tarkkailtiin lämpötilaa, ilmankosteutta ja ilman kaasuja seuraavien anturien avulla. Opinnäytetyössä hyödynnettiin VinsectS-hankkeen demonstraatiohyönteiskasvattamoa.
Tutkimuksista selvisi ilmankosteuden tärkeys hyönteiskasvattamossa. Lämpötilan muutokset olivat odotettua pienempiä ja hallittavissa, mutta alhainen ilmankosteus aiheutti ongelmia niin ylläpidossa kuin ruokintakokeissa. Tuloksista oli tulkittavissa, että hyönteiskasvattamoa suunnitellessa ilmankosteutuksen suunnittelu on tärkeää. Ruokintakokeissa ei saatu luotettavia tuloksia suuren kuolleisuuden takia. Tuloksista oli kuitenkin tulkittavissa elintarvikepohjaisten biomassojen soveltuvuus mustasotilaskärpäsen ravinnoksi. Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa mustasotilaskärpäsen kasvattamisesta ja biomassojen hyödyntämisestä, jota voidaan hyödyntää jatkohankkeissa ja kasvattamoa perustaessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti käyttäen ruokintakokeita ja systemaattisia mit-tauksia. Ruokintakokeissa mustasotilaskärpäsiä ruokittiin vakio-olosuhteissa vakiomäärällä biomassaa vakioajan, minkä jälkeen toukat ja jäljelle jäänyt biomassa punnittiin ja niiden kuiva-aineet määriteltiin. Biomassoja verrattiin verrokkirehuun (kaupallinen kananrehu). Hyönteiskasvattamon olosuhteita tarkkailtiin lämpötilaa, ilmankosteutta ja ilman kaasuja seuraavien anturien avulla. Opinnäytetyössä hyödynnettiin VinsectS-hankkeen demonstraatiohyönteiskasvattamoa.
Tutkimuksista selvisi ilmankosteuden tärkeys hyönteiskasvattamossa. Lämpötilan muutokset olivat odotettua pienempiä ja hallittavissa, mutta alhainen ilmankosteus aiheutti ongelmia niin ylläpidossa kuin ruokintakokeissa. Tuloksista oli tulkittavissa, että hyönteiskasvattamoa suunnitellessa ilmankosteutuksen suunnittelu on tärkeää. Ruokintakokeissa ei saatu luotettavia tuloksia suuren kuolleisuuden takia. Tuloksista oli kuitenkin tulkittavissa elintarvikepohjaisten biomassojen soveltuvuus mustasotilaskärpäsen ravinnoksi. Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa mustasotilaskärpäsen kasvattamisesta ja biomassojen hyödyntämisestä, jota voidaan hyödyntää jatkohankkeissa ja kasvattamoa perustaessa.