Masennus parisuhteessa - tutkimus masennuksen yhteydestä parisuhteen hyvinvointiin
Lehtiö, Outi (2019)
Lehtiö, Outi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083018072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083018072
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin masennuksen yhteyttä parisuhteen hyvinvointiin. Miten masennus on yhteydessä parisuhteen hyvinvointiin, kun toinen tai molemmat puolisoista ovat sairastuneet masennukseen. Aihe on ajankohtainen, sillä masennus on yleisin suomalaisten mielenterveyshäiriö ja siihen sairastuu joka viides elämänsä aika. Tulevana sosiaalialan ammattilaisena halusin tarkastella masennuksen sosiaalisia ulottuvuuksia, masennuksen vaikutusta puolisoiden väliseen suhteeseen.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä masennusta sairastavat henkilöt että masennusta sairastavien puolisot. Rajasin kohderyhmäksi 18–40-vuotiaat nuoret aikuiset. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui internetissä vastattava kyselylomake. Kyselylomakkeessa oli sekamuotoisia sekä strukturoituja kysymyksiä sekä yksi avoin kysymys. Kyselylomakkeen laatimiseen käytin Webropol –ohjelmaa, jolla myös analysoin tutkimusvastaukset lukuun ottamatta avointa kysymystä, jonka analysoin sisältöanalyysillä. Kyselyyn vastasi 99 henkilöä.
Tutkimustulosten mukaan parisuhde jää usein huomiotta masennuksen hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa, vaikka masennus on yhteydessä moniin parisuhteen osa-alueisiin merkittävästi. Masennuksen tuomista haasteista huolimatta kokivat vastaajat pääosin parisuhteissaan rakkautta ja läheisyyttä sekä parisuhteen tulevaisuuden valoisaksi.
Tutkimustuloksissa oli nähtävissä, että parisuhteen arki on kuormittavaa psyykkisesti, mutta myös arjen askareiden osalta sekä taloudellisesti. Koska masennuksen sosiaaliset ulottuvuudet elämän eri osa-alueille ovat selkeästi nähtävissä, olisi ensiarvoisen tärkeää tarjota kokonaisvaltaista tukea ja kuntoutusta sekä masentuneelle että hänen puolisolleen. Kun masennuksen hoito suunniteltaisiin moniammatillisessa tiimissä yhdessä sairastuneen ja hänen puolisonsa kanssa, voitaisiin perhettä tukea kokonaisvaltaisesti kuntoutumisessa. Aikuissosiaalityön keinoin voitaisiin antaa tukea perheen arjessa jak-samiseen ja olisikin tärkeää yhdistää aikuissosiaalityön osaaminen osaksi moniammatillista tiimiä. Masennus koskettaa myös lapsiperheitä ja jatkotutkimuksena olisi aiheellista tutkia perheen aikuisen masennuksen yhteyttä lasten hyvinvointiin.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä masennusta sairastavat henkilöt että masennusta sairastavien puolisot. Rajasin kohderyhmäksi 18–40-vuotiaat nuoret aikuiset. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui internetissä vastattava kyselylomake. Kyselylomakkeessa oli sekamuotoisia sekä strukturoituja kysymyksiä sekä yksi avoin kysymys. Kyselylomakkeen laatimiseen käytin Webropol –ohjelmaa, jolla myös analysoin tutkimusvastaukset lukuun ottamatta avointa kysymystä, jonka analysoin sisältöanalyysillä. Kyselyyn vastasi 99 henkilöä.
Tutkimustulosten mukaan parisuhde jää usein huomiotta masennuksen hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa, vaikka masennus on yhteydessä moniin parisuhteen osa-alueisiin merkittävästi. Masennuksen tuomista haasteista huolimatta kokivat vastaajat pääosin parisuhteissaan rakkautta ja läheisyyttä sekä parisuhteen tulevaisuuden valoisaksi.
Tutkimustuloksissa oli nähtävissä, että parisuhteen arki on kuormittavaa psyykkisesti, mutta myös arjen askareiden osalta sekä taloudellisesti. Koska masennuksen sosiaaliset ulottuvuudet elämän eri osa-alueille ovat selkeästi nähtävissä, olisi ensiarvoisen tärkeää tarjota kokonaisvaltaista tukea ja kuntoutusta sekä masentuneelle että hänen puolisolleen. Kun masennuksen hoito suunniteltaisiin moniammatillisessa tiimissä yhdessä sairastuneen ja hänen puolisonsa kanssa, voitaisiin perhettä tukea kokonaisvaltaisesti kuntoutumisessa. Aikuissosiaalityön keinoin voitaisiin antaa tukea perheen arjessa jak-samiseen ja olisikin tärkeää yhdistää aikuissosiaalityön osaaminen osaksi moniammatillista tiimiä. Masennus koskettaa myös lapsiperheitä ja jatkotutkimuksena olisi aiheellista tutkia perheen aikuisen masennuksen yhteyttä lasten hyvinvointiin.