Klaveerilta huiluille : kaksi 1700-luvun pianosonaattia Domenico Scarlattilta sovitettuna kolmelle huilulle
Holma, Meri (2019)
Holma, Meri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081217794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081217794
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua Domenico Scarlattin (1685-1757) elämään keskittyen hänen pianosonaatteihinsa, valita niistä kaksi sovitettavaksi kolmen huilun kokoonpanolle sekä toteuttaa sovittaminen. Analysoin syitä, jotka vaikuttivat sonaattien valikoitumiseen tai toisaalta poisjäämiseen ja perehdyin sovittamisen prosessiin. Projektin havainnollistamisessa käytin apuna nuottiesimerkkejä ja päiväkirjamerkintöjäni sovitustyön eri vaiheilta.
Työn taustalla vaikuttivat kiinnostus sovittamiseen ja halu yhdistää siinä piano ja huilu instrumentteina. Mielikuva ilmaisuvoimaisista Scarlattin pianosonaateista toteutettuna raikkaasti soivalla huilutriolla rohkaisi tarttumaan työhön. Lisäksi oman kokemukseni mukaan uudet huilukokoonpanoille sovitetut teokset ovat aina tervetullutta lisäystä huiluohjelmistoon.
Scarlattin sonaattien sovittaminen kolmelle huilulle osoittautui luontevaksi, ja näenkin tämän sovitusprojektin jatkumisen todennäköisenä. Sovitukset esitettiin tämän työn osana toteutetussa konsertissa. Raportin lopussa pohdin projektin onnistuneisuutta käytännössä sekä sitä, miltä osin sovitukset vastasivat odotuksiani. Pidän mahdollisena sovituksien julkaisemista myöhemmin, joten pyrin siihen, että ne olisivat vaativuustasoltaan muidenkin kuin ammattihuilistien ulottuvilla.
Työn taustalla vaikuttivat kiinnostus sovittamiseen ja halu yhdistää siinä piano ja huilu instrumentteina. Mielikuva ilmaisuvoimaisista Scarlattin pianosonaateista toteutettuna raikkaasti soivalla huilutriolla rohkaisi tarttumaan työhön. Lisäksi oman kokemukseni mukaan uudet huilukokoonpanoille sovitetut teokset ovat aina tervetullutta lisäystä huiluohjelmistoon.
Scarlattin sonaattien sovittaminen kolmelle huilulle osoittautui luontevaksi, ja näenkin tämän sovitusprojektin jatkumisen todennäköisenä. Sovitukset esitettiin tämän työn osana toteutetussa konsertissa. Raportin lopussa pohdin projektin onnistuneisuutta käytännössä sekä sitä, miltä osin sovitukset vastasivat odotuksiani. Pidän mahdollisena sovituksien julkaisemista myöhemmin, joten pyrin siihen, että ne olisivat vaativuustasoltaan muidenkin kuin ammattihuilistien ulottuvilla.