Purkukeskustelujen kohdentaminen rikostutkinnan henkilöstöön
Heikkinen, Roope (2019)
Heikkinen, Roope
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019080817769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019080817769
Tiivistelmä
Poliisin työssä joudutaan jatkuvasti kohtaamaan normaalista elämästä poikkeavia tapahtumia. Poliisien altistuminen järkyttävien asioiden kohtaamisesta johtuville jälkireaktioille on siten hyvin todennäköistä. Kriisityön tarkoituksena on käydä läpi traumaattisen kriisin tapahtumat oikealla tavalla, jotta koetut asiat eivät vaikuttaisi työntekijän hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Tämä opinnäytetyö käsittelee rikostutkinnan henkilöstön kuten ICT-tutkinnan, teknisen rikostutkinnan ja pitkäkestoisen rikostutkinnan työntekijöiden kokemuksia purkukeskustelujen kohdentamisesta rikostutkinnan henkilöstöön ja sitä, kuinka nykyisiä käytäntöjä pystyttäisiin kehittämään.
Teoriaosuudessa avataan keskeisimmät käsitteet, oikeaoppinen kriittisten tilanteiden jälkihoito, käytänteet poliisiorganisaatiossa, sekä mitä purkamatta jääneet kriittiset tai traumaattiset tapahtumat voivat aiheuttaa. Opinnäytetyöni on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tulokset ovat aineiston pienuuden vuoksi suuntaa-antavia. Haastattelemani neljä poliisivirassa työskentelevää rikostutkinnan työntekijää esiintyvät tutkimuksessa anonyymisti.
Tutkimustulosten perusteella purkukeskusteluja ei kohdenneta rikostutkinnan henkilöstöön samalla tavalla kuin kentällä toimivaan henkilöstöön. Työntekijöiden mielestä jokaista työtehtävää varten tulisi määritellä samanlainen lista kuin Poliisihallinnon määräyksessä kriittisten tilanteiden jälkihoidosta on määritelty kentän työtehtävistä, joista tulee järjestää purkukeskustelu. Käytäntöjen kehittämistä auttaisi myös esimiesten parempi perehtyminen alaistensa työnkuvaan, jotta purkukeskustelujen tarvetta voisi paremmin havainnoida. Esimiesten tulisi myös rohkaista työntekijöitä tuomaan esille henkilökohtaista tarvettaan purkukeskusteluille. Lisäksi purkukeskustelujen järjestäminen jokaiselle työryhmälle erikseen olisi toivottavaa, sillä työtehtävien sisältö ja ajoittuminen kentällä ja tutkinnassa eroavat usein toisistaan, ja eri tehtävissä toimivat työntekijät kokevat asiat eri tavoin.
Teoriaosuudessa avataan keskeisimmät käsitteet, oikeaoppinen kriittisten tilanteiden jälkihoito, käytänteet poliisiorganisaatiossa, sekä mitä purkamatta jääneet kriittiset tai traumaattiset tapahtumat voivat aiheuttaa. Opinnäytetyöni on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tulokset ovat aineiston pienuuden vuoksi suuntaa-antavia. Haastattelemani neljä poliisivirassa työskentelevää rikostutkinnan työntekijää esiintyvät tutkimuksessa anonyymisti.
Tutkimustulosten perusteella purkukeskusteluja ei kohdenneta rikostutkinnan henkilöstöön samalla tavalla kuin kentällä toimivaan henkilöstöön. Työntekijöiden mielestä jokaista työtehtävää varten tulisi määritellä samanlainen lista kuin Poliisihallinnon määräyksessä kriittisten tilanteiden jälkihoidosta on määritelty kentän työtehtävistä, joista tulee järjestää purkukeskustelu. Käytäntöjen kehittämistä auttaisi myös esimiesten parempi perehtyminen alaistensa työnkuvaan, jotta purkukeskustelujen tarvetta voisi paremmin havainnoida. Esimiesten tulisi myös rohkaista työntekijöitä tuomaan esille henkilökohtaista tarvettaan purkukeskusteluille. Lisäksi purkukeskustelujen järjestäminen jokaiselle työryhmälle erikseen olisi toivottavaa, sillä työtehtävien sisältö ja ajoittuminen kentällä ja tutkinnassa eroavat usein toisistaan, ja eri tehtävissä toimivat työntekijät kokevat asiat eri tavoin.