Kommunikointi moniammatillisessa hoitotiimissä : mukaillen Elossa 24h -sarjaa
Syrjälä, Mari (2018)
Syrjälä, Mari
2018
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070917649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070917649
Tiivistelmä
Moniammatillisessa hoitotiimissä toimiva kommunikointi lukeutuu yhdeksi tärkeimmäksi komponentiksi yhteistyön onnistumisen näkökulmasta. Kommunikoinnin tehokkuuden kehittäminen on terveydenhuollossa maailmanlaajuinen prosessi. Opinnäytetyön tavoitteena on laajentaa käsitystä käytännön työskentelyalueilla tapahtuvasta kommunikoinnista terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä.
Tutkimusaineistona ovat Elossa 24h-sarjan kahden hoitajan ja hoitajan sekä lääkärin väliset puhetilanteet. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista tutkimusta, missä teoriaa rakennetaan usein induktiivisesti eli yksittäisistä esimerkeistä edetään yleisempiin näkökantoihin. Elossa 24h-sarjassa yksittäiset kommunikointitilanteet toimivat esimerkkeinä, joita vedetään laajempiin kommunikatiivisiin teorioihin.
Analyysissä erotellaan puheenvuorot tehtävä- ja sosioemotionaalisen tason jaotteluun sekä sanatason että käytännön toimialuejaotteluun. Päätuloksina havaitaan tehtäväkeskeisten puheenvuorojen valta-asema, negatiivisten sosio-emotionaalisten puheenvuorojen puuttuminen Elossa 24h -sarjasta sekä lääkäri-hoitaja työparin kommunikaatiossa esiintyvät tehtävien loppuunsaattamisen jälkeiset kiittelyt ja tehdyn työn arvioinnit. Sen sijaan vastaavassa tilanteessa kahden hoitajan välillä ei useinkaan esiinny tällaista. ISBAR-protokollaa käytetään aktiivisesti hoitoympäristöissä ja käytössä oleva terminologia on pääosin suomenkielistä.
Johtopäätöksinä huomataan kommunikaation tärkeys sekä moniammatillisen tiimin voimavarat potilaan hoitoketjussa välttämättömiksi. Laajempiin konteksteihin sitoen talous, yhteiskunta sekä politiikka taustoittavat kommunikointia terveydenhuollossa. Kommunikaation onnistumisella potilaille aiheutuvien haittatapahtumien määrää voidaan alentaa merkittävästi.
Jatkotutkimuksessa voisi jalkautua terveydenhuollon kenttätyöhön, videoida ja havainnoida toimialueittain, vaikkapa akuuttihoitohuoneen, kommunikointia. Hoitajia ja lääkäreitä voisi haastatella teemahaastattelun keinoin, jolloin tulokset voisivat olla vieläkin luotettavampia tutkimusmetodien monipuolisemman käytön vuoksi.
Tutkimusaineistona ovat Elossa 24h-sarjan kahden hoitajan ja hoitajan sekä lääkärin väliset puhetilanteet. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista tutkimusta, missä teoriaa rakennetaan usein induktiivisesti eli yksittäisistä esimerkeistä edetään yleisempiin näkökantoihin. Elossa 24h-sarjassa yksittäiset kommunikointitilanteet toimivat esimerkkeinä, joita vedetään laajempiin kommunikatiivisiin teorioihin.
Analyysissä erotellaan puheenvuorot tehtävä- ja sosioemotionaalisen tason jaotteluun sekä sanatason että käytännön toimialuejaotteluun. Päätuloksina havaitaan tehtäväkeskeisten puheenvuorojen valta-asema, negatiivisten sosio-emotionaalisten puheenvuorojen puuttuminen Elossa 24h -sarjasta sekä lääkäri-hoitaja työparin kommunikaatiossa esiintyvät tehtävien loppuunsaattamisen jälkeiset kiittelyt ja tehdyn työn arvioinnit. Sen sijaan vastaavassa tilanteessa kahden hoitajan välillä ei useinkaan esiinny tällaista. ISBAR-protokollaa käytetään aktiivisesti hoitoympäristöissä ja käytössä oleva terminologia on pääosin suomenkielistä.
Johtopäätöksinä huomataan kommunikaation tärkeys sekä moniammatillisen tiimin voimavarat potilaan hoitoketjussa välttämättömiksi. Laajempiin konteksteihin sitoen talous, yhteiskunta sekä politiikka taustoittavat kommunikointia terveydenhuollossa. Kommunikaation onnistumisella potilaille aiheutuvien haittatapahtumien määrää voidaan alentaa merkittävästi.
Jatkotutkimuksessa voisi jalkautua terveydenhuollon kenttätyöhön, videoida ja havainnoida toimialueittain, vaikkapa akuuttihoitohuoneen, kommunikointia. Hoitajia ja lääkäreitä voisi haastatella teemahaastattelun keinoin, jolloin tulokset voisivat olla vieläkin luotettavampia tutkimusmetodien monipuolisemman käytön vuoksi.