Mitä työhaastattelussa saa kysyä?: Työnhakijasta kerättävät tiedot
Virolainen, Anni-Maaret (2019)
Virolainen, Anni-Maaret
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061416935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061416935
Tiivistelmä
Lainsäädäntö asettaa tiettyjä ehtoja ja edellytyksiä henkilötietojen keräämiselle ja käsittelylle. Opinnäytetyössä tarkastellaan näitä ehtoja ja edellytyksiä työhönottomenettelyn näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitä tietoja työnhakijasta voidaan kerätä työnhakijalta itseltään työhaastattelussa kysymällä tai muulla tavoin. Työ käsitteleekin työnhakijalta työhönottoprosessissa suullisesti tai kirjallisesti, esimerkiksi lomakkeella, kysyttäviä tietoja. Erityisesti keskitytään työhaastattelussa tapahtuvaan suulliseen tietojen keräämisen. Esimerkkien avulla pyritään käsittelemään eri kysymysten esittämisen lainmukaisuutta.
Työ on toteutettu lainopin tutkimusmenetelmää käyttäen. Lakien lisäksi lähdemateriaalina on käytetty muun muassa oikeuskirjallisuutta, oikeustapauksia, tasa-arvovaltuutetun lausuntoja, apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuja sekä tietosuojavaltuutetun ohjeistuksia. Myös ammattijärjestöjen ohjeistukset ovat toimineet lähteenä, kun on tarkasteltu tiettyjen esimerkkikysymysten esittämisen lainmukaisuutta.
Yksi olennaisimmista merkityksistä työnhakijalta työhönoton yhteydessä tietoja kerättäessä, näyttäisi olevan tarpeellisuusvaatimuksen täyttymisellä. Työnantajalla on mahdollisuus kerätä työnhakijasta ainoastaan työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja. Tyhjentävää listaa tarpeellisista tiedoista ei ole, vaan kerättävien tietojen tarpeellisuutta tulee arvioida aina haettavana olevasta tehtävästä lähtien. Tarpeelliset tiedot tulisi ensisijaisesti kerätä henkilöltä itseltään. Jos työhaastattelussa esitetään tarpeettomia kysymyksiä, on työnhakijan mahdollista jättää vastaamatta niihin.
Lainsäädäntö ei siis kuitenkaan varsinaisesti anna suoraa vastausta siihen, mitä työhaastattelussa voidaan tai ei voida kysyä. On myös huomioitava, että työhönottomenettelyssä on yleensä kyse nimenomaan henkilötietojen keräämisestä. Siksi on tärkeää ottaa huomioon myös tietosuojalainsäädäntö. Aivan aluksi onkin tärkeää käsittää mitä henkilötietoja, ja millä edellytyksin, työntekijästä voidaan ylipäätään kerätä. Tämän vuoksi työssä tutustaan myös tätä asiaa koskevaan lainsäädäntöön. Muita työhönotossa huomioitavia asioita ovat tarpeellisuusvaatimuksen ja tietosuojalainsäädännön lisäksi muun muassa naisten ja miesten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus sekä työnhakijan yksityisyys. Jos työhönotossa ei noudateta lainsäädännön asettamia vaatimuksia voidaan syyllistyä muun muassa syrjintään tai yksityisyyden suojan loukkaukseen. Työssä käsitellään lyhyesti myös näitä aihe-alueita.
Työ on toteutettu lainopin tutkimusmenetelmää käyttäen. Lakien lisäksi lähdemateriaalina on käytetty muun muassa oikeuskirjallisuutta, oikeustapauksia, tasa-arvovaltuutetun lausuntoja, apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuja sekä tietosuojavaltuutetun ohjeistuksia. Myös ammattijärjestöjen ohjeistukset ovat toimineet lähteenä, kun on tarkasteltu tiettyjen esimerkkikysymysten esittämisen lainmukaisuutta.
Yksi olennaisimmista merkityksistä työnhakijalta työhönoton yhteydessä tietoja kerättäessä, näyttäisi olevan tarpeellisuusvaatimuksen täyttymisellä. Työnantajalla on mahdollisuus kerätä työnhakijasta ainoastaan työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja. Tyhjentävää listaa tarpeellisista tiedoista ei ole, vaan kerättävien tietojen tarpeellisuutta tulee arvioida aina haettavana olevasta tehtävästä lähtien. Tarpeelliset tiedot tulisi ensisijaisesti kerätä henkilöltä itseltään. Jos työhaastattelussa esitetään tarpeettomia kysymyksiä, on työnhakijan mahdollista jättää vastaamatta niihin.
Lainsäädäntö ei siis kuitenkaan varsinaisesti anna suoraa vastausta siihen, mitä työhaastattelussa voidaan tai ei voida kysyä. On myös huomioitava, että työhönottomenettelyssä on yleensä kyse nimenomaan henkilötietojen keräämisestä. Siksi on tärkeää ottaa huomioon myös tietosuojalainsäädäntö. Aivan aluksi onkin tärkeää käsittää mitä henkilötietoja, ja millä edellytyksin, työntekijästä voidaan ylipäätään kerätä. Tämän vuoksi työssä tutustaan myös tätä asiaa koskevaan lainsäädäntöön. Muita työhönotossa huomioitavia asioita ovat tarpeellisuusvaatimuksen ja tietosuojalainsäädännön lisäksi muun muassa naisten ja miesten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus sekä työnhakijan yksityisyys. Jos työhönotossa ei noudateta lainsäädännön asettamia vaatimuksia voidaan syyllistyä muun muassa syrjintään tai yksityisyyden suojan loukkaukseen. Työssä käsitellään lyhyesti myös näitä aihe-alueita.