Pellon lannoitustavan vaikutus keräsienijuuren esiintymiseen
Härkin, Aleksi (2019)
Härkin, Aleksi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615216
Tiivistelmä
Peltomaassa on paljon erilaisia eliöitä, jotka joko auttavat kasvien kasvua, pelkästään hyötyvät kasvien kasvusta ottamalla niiltä ravinteita tai elävät kasvista piittaamatta. Sienijuuritutkimuksissa on todettu, että riippuen tarjolla olevista ravinteista sienijuuren suhde kasviin voi muuttua symbioottisesta ravinteiden kuljettajasta pelkästään yhteyttämistuotteiden hyödyntäjäksi eli kasvin kasvun heikentäjäksi.
Luonnonvarakeskuksella on tutkittu sienijuuria suurimmilta osin mansikalla ja vihanneksilla. Eri kasvit hyödyntävät sienijuuren symbioosia eri tavoin. Esimerkiksi porkkana ja mansikka ovat symbioosin todellisia hyväksikäyttäjiä. Heinäkasvit on todettu vähemmän symbioosista hyötyviksi, mutta niiden suhteen tutkimustieto on vielä vähäistä. Tutkimuksessa hypoteesina oli, että lannoitteet vaikuttavat eri tavoin sienijuurien esiintymiseen. Sienijuuri toimii peltomaassa ravinteiden kuljettajan roolin lisäksi maan mururakenteen ja vesitalouden parantajana. Fosforin määrä peltomaassa vaikuttaa sienijuuren toimintaan. Runsas ravinnemäärä tekee fosforin kuljettamisen kasville turhaksi ja sienijuuri loisii ja hyödyntää vain kasvin yhteyttämistuotteita.
Koe toteutettiin neljän ruudun koeruutukokeena kesällä 2018 timoteille ja nurminadalle peltomaalla, jossa ravinnepitoisuudet ovat alhaiset. Periaatteena oli analysoida sienijuurien määrä juuristoissa ennen ja jälkeen lannoituksen. Kolmea ruutua lannoitettiin eri tavoin: kuivalannalla, lietelannalla ja raemaisella lannoitteella. Yksi ruuduista toimi kontrolliruutuna, jota ei lannoitettu lainkaan. Kokeesta selvisi, että lannoituksella on vaikutusta sienijuurikannan kehittymiseen kesän aikana ja lannoitteiden välillä on eroja sienijuurten esiintymisessä. Tulokset esitetään kolonisoitumisprosentteina, eli kuinka monesta juuresta sadasta löytyy sienijuuren rakenteita. Kontrolliruudussa oli esiintymä ensimmäisessä mittauksessa 5 % ja toisessa 14 %. Sienijuurisymbioosin kannalta paras lannoite on tämän tutkimuksen mukaan naudan kuivalanta.
Mikroskopoitaessa tuloksia havaittiin juurien sisältävän tumman endofyyttisen sienen rakenteita, jotka ovat yleisiä luonnonnurmilla mutta harvinaisia Suomessa. Mikroskopoinnissa laskettiin myös näiden rakenteiden kolonisoitumisprosentti mahdollisia tulevaisuuden tutkimuksia varten Luonnonvarakeskuksessa.
Luonnonvarakeskuksella on tutkittu sienijuuria suurimmilta osin mansikalla ja vihanneksilla. Eri kasvit hyödyntävät sienijuuren symbioosia eri tavoin. Esimerkiksi porkkana ja mansikka ovat symbioosin todellisia hyväksikäyttäjiä. Heinäkasvit on todettu vähemmän symbioosista hyötyviksi, mutta niiden suhteen tutkimustieto on vielä vähäistä. Tutkimuksessa hypoteesina oli, että lannoitteet vaikuttavat eri tavoin sienijuurien esiintymiseen. Sienijuuri toimii peltomaassa ravinteiden kuljettajan roolin lisäksi maan mururakenteen ja vesitalouden parantajana. Fosforin määrä peltomaassa vaikuttaa sienijuuren toimintaan. Runsas ravinnemäärä tekee fosforin kuljettamisen kasville turhaksi ja sienijuuri loisii ja hyödyntää vain kasvin yhteyttämistuotteita.
Koe toteutettiin neljän ruudun koeruutukokeena kesällä 2018 timoteille ja nurminadalle peltomaalla, jossa ravinnepitoisuudet ovat alhaiset. Periaatteena oli analysoida sienijuurien määrä juuristoissa ennen ja jälkeen lannoituksen. Kolmea ruutua lannoitettiin eri tavoin: kuivalannalla, lietelannalla ja raemaisella lannoitteella. Yksi ruuduista toimi kontrolliruutuna, jota ei lannoitettu lainkaan. Kokeesta selvisi, että lannoituksella on vaikutusta sienijuurikannan kehittymiseen kesän aikana ja lannoitteiden välillä on eroja sienijuurten esiintymisessä. Tulokset esitetään kolonisoitumisprosentteina, eli kuinka monesta juuresta sadasta löytyy sienijuuren rakenteita. Kontrolliruudussa oli esiintymä ensimmäisessä mittauksessa 5 % ja toisessa 14 %. Sienijuurisymbioosin kannalta paras lannoite on tämän tutkimuksen mukaan naudan kuivalanta.
Mikroskopoitaessa tuloksia havaittiin juurien sisältävän tumman endofyyttisen sienen rakenteita, jotka ovat yleisiä luonnonnurmilla mutta harvinaisia Suomessa. Mikroskopoinnissa laskettiin myös näiden rakenteiden kolonisoitumisprosentti mahdollisia tulevaisuuden tutkimuksia varten Luonnonvarakeskuksessa.