Meluttoman tauon vaikutus työntekijän palautumiseen
Liuska, Kristiina (2019)
Liuska, Kristiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314360
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin, vaikuttaako työpaikan taukojen meluärsykkeiden poistaminen työssä palautumiseen. Vertailukohteena oli tauko, jossa meluärsykkeitä ei ollut poistettu. Palautumisen mittareina käytettiin verenpainetta ja sykettä sekä subjektiivista kokemusta hiljaisesta tauosta. Tutkimukseen osallistui 9 työntekijää. Heidän verenpaineensa ja sykkeensä mitattiin ennen ja jälkeen melussa vietettyä ja melutonta taukoa. Työntekijät vastasivat kysymyslomakkeen kysymyksiin meluttoman tauon jälkeen.
Lisäksi työtilan melua mitattiin melumittarilla. Mittauksessa selvitettiin ekvivalentti äänitasoa A-painotuksella LAeq. Melun vaihtelua mitattiin nopealla aikavakiolla LAFp ja kovia, iskumaisia ääniä impulssiaikavakiolla LCImax. Mittausjaksot olivat noin 2 minuutin pituisia otteita erilaisista päivittäin toistuvista melujaksoista.
Meluttomilla tauoilla havaittiin olevan selkeä palauttava vaikutus toisin kuin melussa vietetyillä tauoilla. Palautumisen mittausvälineet, verenpainemittari ja kyselykaavake, osoittautuivat tutkimuksissa tarkoituksenmukaisiksi. Meluarvot työpisteessä olivat korkeat, mutta eivät ylittäneet ohjearvoja.
Insinöörityön tavoite oli myös edistää työssäjaksamista ja työntekijöiden kiinnostusta omaan terveyteen ja sen ylläpitoon. Kyselyn ja mittausten tarkoituksena oli kiinnittää huomio näihin asioihin. Jotta oltaisiin nähty, päästiinkö näihin tavoitteisiin, olisi tarvittu lisätutkimus, jossa edistymistä oltaisiin seurattu pidempään.
Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollon tekemissä melumittauksissa. Äänitasomittauksia voitaisiin täydentää ottamalla rinnalle työntekijöille tehtävät fysiologiset mittaukset. Myös uusia työntekijöiden palautumista edistäviä projekteja voidaan ideoida ja kehittää hyödyntämällä tämän insinöörityön tuloksia.
Lisäksi työtilan melua mitattiin melumittarilla. Mittauksessa selvitettiin ekvivalentti äänitasoa A-painotuksella LAeq. Melun vaihtelua mitattiin nopealla aikavakiolla LAFp ja kovia, iskumaisia ääniä impulssiaikavakiolla LCImax. Mittausjaksot olivat noin 2 minuutin pituisia otteita erilaisista päivittäin toistuvista melujaksoista.
Meluttomilla tauoilla havaittiin olevan selkeä palauttava vaikutus toisin kuin melussa vietetyillä tauoilla. Palautumisen mittausvälineet, verenpainemittari ja kyselykaavake, osoittautuivat tutkimuksissa tarkoituksenmukaisiksi. Meluarvot työpisteessä olivat korkeat, mutta eivät ylittäneet ohjearvoja.
Insinöörityön tavoite oli myös edistää työssäjaksamista ja työntekijöiden kiinnostusta omaan terveyteen ja sen ylläpitoon. Kyselyn ja mittausten tarkoituksena oli kiinnittää huomio näihin asioihin. Jotta oltaisiin nähty, päästiinkö näihin tavoitteisiin, olisi tarvittu lisätutkimus, jossa edistymistä oltaisiin seurattu pidempään.
Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollon tekemissä melumittauksissa. Äänitasomittauksia voitaisiin täydentää ottamalla rinnalle työntekijöille tehtävät fysiologiset mittaukset. Myös uusia työntekijöiden palautumista edistäviä projekteja voidaan ideoida ja kehittää hyödyntämällä tämän insinöörityön tuloksia.