Sopeutumiskäyttäytymisen häiriö ja väkivalta palvelutalossa : Määrällinen HaiPro -analyysi
Karlström, Iiro; Rojola, Janne (2019)
Karlström, Iiro
Rojola, Janne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060214061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060214061
Tiivistelmä
Suomessa aloitettiin vuonna 2010 kehitysvammaisten asumisen ohjelma eli KEHAS-ohjelma. Sen tavoitteena on, ettei kukaan asuisi vuoden 2020 jälkeen kehitysvammalaitoksessa. Kyseessä on siis todellinen kehitysvammaisten asumispalveluiden muutos. Tämä muutos tuo kuitenkin myös haasteita asumispalveluiden tuottajille haastavaan käyttäytymiseen liittyen. Parissa alueellisessa suunnitelmassakin on mainittu paluumuutot takaisin kehitysvammalaitoksiin, syynä haastavaan käyttäytymiseen vastaamisen haasteet.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä asumispalveluiden tuottajan mahdollisuuksia vaikuttaa työ- ja potilasturvallisuuteen ilmiön tunnistamisen kautta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, jakautuvatko väkivaltatilanteet vuoden- tai kellonajan mukaan tunnistettavasti, jakautuuko käsiteltyjen ilmoitusten riskiluokka tai tapahtuuko tarkastelujaksolla rajoitustoimenpiteiden käytössä muutosta. Ilmiön tunnistamisen näkökulmasta asumispalveluiden tuottaja voi ennakoida paremmin tässä tutkimuksessa käsiteltävän asiakasryhmän käyttäytymisen haasteita ja tarjota heille sopivia asumispalveluita. Asumismuodon ollessa asianmukainen voidaan vähentää paluumuuttoa kehitysvammalaitoksiin.
Tutkimus on määrällinen ja sen aineisto on kerätty kolmen vuoden aikana eräässä palvelutalossa tehdyistä HaiPro työturvallisuusilmoituksista.
Ilmoitusten mukaan, kohderyhmässä yksi asiakas aiheutti väkivaltatilanteita 2,07 kertaa kuukaudessa. Suurin muutos havaittiin touko-kesäkuussa jolloin tämä luku kasvoi 2,98-4,07 saavuttaen vuoden korkeimman 4,17 lukeman kesäkuussa. Ilmoitettujen väkivaltatilanteiden kokonaislukumäärä on tutkimusjaksolla laskusuuntainen 3,4-2 kuukaudessa asiakasta kohden. Vuorokauden sisällä suurin väkivaltatilanteiden riski oli ruokailuja edeltävä tunti. Työturvallisuusilmoituksia oli eniten HaiPro riskiluokassa 3. Rajoitustoimenpiteiden käyttö oli tarkastelujaksolla vähentynyt 1,4-0,6 työturvallisuusilmoitusta kohti. 36% tilanteita ei käytetty yhtäkään rajoitustoimenpidettä, 37% yhtä, 22% kahta ja 5% kolmea. 67% ilmoituksista oli tehty vuorokausina, jolloin oli ilmoitettu jo muitakin.
Kehittämisideana HaiPro -analyysia voitaisiin käyttää väkivaltatilanteiden ennakoinnissa ja niihin vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisessä. Tietoa tämän mukaisesta pitkäaikaisesta määrällisestä havainnoinnista ja sen mukaisesti toteutetusta ennakoinnista tarvittaisiin lisää, jotta sen tehokkuutta voitaisiin luotettavasti arvioida työ- ja potilasturvallisuus näkökulmasta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä asumispalveluiden tuottajan mahdollisuuksia vaikuttaa työ- ja potilasturvallisuuteen ilmiön tunnistamisen kautta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, jakautuvatko väkivaltatilanteet vuoden- tai kellonajan mukaan tunnistettavasti, jakautuuko käsiteltyjen ilmoitusten riskiluokka tai tapahtuuko tarkastelujaksolla rajoitustoimenpiteiden käytössä muutosta. Ilmiön tunnistamisen näkökulmasta asumispalveluiden tuottaja voi ennakoida paremmin tässä tutkimuksessa käsiteltävän asiakasryhmän käyttäytymisen haasteita ja tarjota heille sopivia asumispalveluita. Asumismuodon ollessa asianmukainen voidaan vähentää paluumuuttoa kehitysvammalaitoksiin.
Tutkimus on määrällinen ja sen aineisto on kerätty kolmen vuoden aikana eräässä palvelutalossa tehdyistä HaiPro työturvallisuusilmoituksista.
Ilmoitusten mukaan, kohderyhmässä yksi asiakas aiheutti väkivaltatilanteita 2,07 kertaa kuukaudessa. Suurin muutos havaittiin touko-kesäkuussa jolloin tämä luku kasvoi 2,98-4,07 saavuttaen vuoden korkeimman 4,17 lukeman kesäkuussa. Ilmoitettujen väkivaltatilanteiden kokonaislukumäärä on tutkimusjaksolla laskusuuntainen 3,4-2 kuukaudessa asiakasta kohden. Vuorokauden sisällä suurin väkivaltatilanteiden riski oli ruokailuja edeltävä tunti. Työturvallisuusilmoituksia oli eniten HaiPro riskiluokassa 3. Rajoitustoimenpiteiden käyttö oli tarkastelujaksolla vähentynyt 1,4-0,6 työturvallisuusilmoitusta kohti. 36% tilanteita ei käytetty yhtäkään rajoitustoimenpidettä, 37% yhtä, 22% kahta ja 5% kolmea. 67% ilmoituksista oli tehty vuorokausina, jolloin oli ilmoitettu jo muitakin.
Kehittämisideana HaiPro -analyysia voitaisiin käyttää väkivaltatilanteiden ennakoinnissa ja niihin vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisessä. Tietoa tämän mukaisesta pitkäaikaisesta määrällisestä havainnoinnista ja sen mukaisesti toteutetusta ennakoinnista tarvittaisiin lisää, jotta sen tehokkuutta voitaisiin luotettavasti arvioida työ- ja potilasturvallisuus näkökulmasta.