Onko hyvä mieli? Onko paha mieli? : kuvaus Lyhty ry:n päivä- ja työtoiminnassa käytössä olevista arviointimenetelmistä ja niiden siltaamisesta ICF-luokitukseen
Bergman, Marika; Jalonen, Jenni (2019)
Bergman, Marika
Jalonen, Jenni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113828
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kuvattiin Lyhty ry:ssä päivä- ja työtoiminnassa käytössä olevia arvioitimenetelmiä: TOIMIa, The Model of Human Occupation Screening Tool (MOHOST) sekä toimintaan motivoitumisen arviointimenetelmää (VQ-FI), joka on suomalainen käännös The Volitional Questionnaire-arvioinnista. Esiin tuotiin myös arviointimenetelmien soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus arvioitaessa kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyä, sekä kuinka arviointimenetelmien keskeiset käsitteet ovat sillattavissa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen luokitukseen, ICF-luokitukseen. Tarkastelun kohteena ICF-luokituksen osa-alueista oli Kehon toiminnot/rakenteet, Suoritukset ja Osallistuminen sekä Ympäristötekijät.
Opinnäytetyön kautta pyrittiin löytämään lisää tietoa ja tätä kautta syvällisempi näkemys tutkittavaan aiheeseen. Aineistona käytettiin arviointimenetelmien manuaaleja sekä aiemmin tehtyjä tutkimuksia kyseisistä menetelmistä, joihin perehdyttiin huolellisesti ennen aineiston analysointia. Arviointimenetelmien soveltuuvuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta saatiin lisäksi Lyhty ry:ssä työskentelevän toimintaterapeutin kokemuksellinen näkemys. Käytetty aineisto analysoitiin teemoittelemalla, eli aineisto jaettiin aiheryhmiin, joiden kautta yksityiskohtaisempi tarkastelu mahdollistui aihepiirien mukaisesti.
Kuvatuista menetelmistä TOIMI ja MOHOST nostivat esiin asiakkaan toimintakyvyn monipuolisesti ja kattavasti, joten näiden menetelmien koettiin soveltuvan kehitysvammaisten asiakkaiden arviointiin esimerkiksi palvelusuunnitelman toteuttamista varten. VQ-FI sen sijaan arvioi henkilön tahtoa, joka voi olla vaikea todentaa havainnointiin perustuvan menetelmän kautta, ellei tunne asiakasta tarpeeksi hyvin. Siltaamisen osalta TOIMI- ja MOHOST- arviointimenetelmät ovat suurelta osin ICF-luokituksen mukaisia, joten molemmat menetelmät mahdollistavat asiakkaan monipuolisen ja kattavan toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvauksen, VQ-FI sen sijaan keskittyy ainoastaan yksityiskohtaisesti Kehon rakenteet/toiminnot osa-alueeseen.
Toimintaterapiassa korostetaan asiakkaan omaa näkemystä hänen tarpeistaan ja motivaatiostaan, kuinka hän itse kokee oman toiminnallisuutensa ja mitkä ovat hänen toiveensa ja tarpeensa. Asiakaslähtöisyyttä ajatellessa, yksikään näistä arviointimenetelmistä ei osallista asiakasta, niiden perustuessa pääasiassa havainnointiin, jolloin arvioinnin lisänä tulisi käyttää jotain muuta välinettä. Haasteena kuitenkin on, että kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja arviointimenetelmiä on hyvin vähän ja olemassa olevista arviointimenetelmistä on hyvin puutteellista ja olematonta tutkimustietoa. In this Thesis, evaluation methods that Lyhty ry is using, have been described: TOIMI, The Model of Human Occupation Screening Tool (MOHOST) and the third method is called (VQ-FI), which is Finnish translation of The Volitional Questionnaire-evaluation method. Suitability of the evaluation methods was also taking into consideration, when the performance of person with intellectual disability but also how the key points of different evaluation methods are connected to performance, performance limitations and health international ICF-classification. IFCclassification has several areas but in this Thesis work human body functions / constructions, performance, participation and environmental factors was evaluated.
Method of the Thesis is qualitative and target was to find more information and deeper understanding regarding the subject of this Thesis. Manuals of different evaluation methods and earlier studies have been used as information source. In addition of the relevant theory, an Occupational Therapist who works for Lyhty ry was interviewed and her experiences regarding different methods was also considered. Material was divided in to own sections, which enabled deeper evaluation based on the different entities.
When different methods was evaluated and analyzed, it was recognized, that TOIMI and MOHOST brought up the performance ability widely which caused the conclusion, that these methods fits well when evaluating person with intellectual disability for instance how specific plans have been fulfilled. VQ-FI evaluated person’s will, which might be difficult to recognize using the method based on observation, unless the person in question is known well enough. TOIMI- and MOHOST methods is mainly based on ICF-classification which means that both methods gives as a result person’s performance ability and performance limitation description fairly well. VQ-FI
instead is focusing deeply in to body construction/function area.
Occupation Therapy emphasizes persons own position regarding the needs and motivation and how the person recognized own performance ability and which are person’s desires and needs. When having personal focused approach, none of these methods really considers person from participation point of view but mainly from observation point of view which means that additionally additional process / method should be used. But, it is a fact, that the lack of evaluation methods developed for person with intellectual disability makes this topic difficult to investigate.
Opinnäytetyön kautta pyrittiin löytämään lisää tietoa ja tätä kautta syvällisempi näkemys tutkittavaan aiheeseen. Aineistona käytettiin arviointimenetelmien manuaaleja sekä aiemmin tehtyjä tutkimuksia kyseisistä menetelmistä, joihin perehdyttiin huolellisesti ennen aineiston analysointia. Arviointimenetelmien soveltuuvuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta saatiin lisäksi Lyhty ry:ssä työskentelevän toimintaterapeutin kokemuksellinen näkemys. Käytetty aineisto analysoitiin teemoittelemalla, eli aineisto jaettiin aiheryhmiin, joiden kautta yksityiskohtaisempi tarkastelu mahdollistui aihepiirien mukaisesti.
Kuvatuista menetelmistä TOIMI ja MOHOST nostivat esiin asiakkaan toimintakyvyn monipuolisesti ja kattavasti, joten näiden menetelmien koettiin soveltuvan kehitysvammaisten asiakkaiden arviointiin esimerkiksi palvelusuunnitelman toteuttamista varten. VQ-FI sen sijaan arvioi henkilön tahtoa, joka voi olla vaikea todentaa havainnointiin perustuvan menetelmän kautta, ellei tunne asiakasta tarpeeksi hyvin. Siltaamisen osalta TOIMI- ja MOHOST- arviointimenetelmät ovat suurelta osin ICF-luokituksen mukaisia, joten molemmat menetelmät mahdollistavat asiakkaan monipuolisen ja kattavan toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvauksen, VQ-FI sen sijaan keskittyy ainoastaan yksityiskohtaisesti Kehon rakenteet/toiminnot osa-alueeseen.
Toimintaterapiassa korostetaan asiakkaan omaa näkemystä hänen tarpeistaan ja motivaatiostaan, kuinka hän itse kokee oman toiminnallisuutensa ja mitkä ovat hänen toiveensa ja tarpeensa. Asiakaslähtöisyyttä ajatellessa, yksikään näistä arviointimenetelmistä ei osallista asiakasta, niiden perustuessa pääasiassa havainnointiin, jolloin arvioinnin lisänä tulisi käyttää jotain muuta välinettä. Haasteena kuitenkin on, että kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja arviointimenetelmiä on hyvin vähän ja olemassa olevista arviointimenetelmistä on hyvin puutteellista ja olematonta tutkimustietoa.
Method of the Thesis is qualitative and target was to find more information and deeper understanding regarding the subject of this Thesis. Manuals of different evaluation methods and earlier studies have been used as information source. In addition of the relevant theory, an Occupational Therapist who works for Lyhty ry was interviewed and her experiences regarding different methods was also considered. Material was divided in to own sections, which enabled deeper evaluation based on the different entities.
When different methods was evaluated and analyzed, it was recognized, that TOIMI and MOHOST brought up the performance ability widely which caused the conclusion, that these methods fits well when evaluating person with intellectual disability for instance how specific plans have been fulfilled. VQ-FI evaluated person’s will, which might be difficult to recognize using the method based on observation, unless the person in question is known well enough. TOIMI- and MOHOST methods is mainly based on ICF-classification which means that both methods gives as a result person’s performance ability and performance limitation description fairly well. VQ-FI
instead is focusing deeply in to body construction/function area.
Occupation Therapy emphasizes persons own position regarding the needs and motivation and how the person recognized own performance ability and which are person’s desires and needs. When having personal focused approach, none of these methods really considers person from participation point of view but mainly from observation point of view which means that additionally additional process / method should be used. But, it is a fact, that the lack of evaluation methods developed for person with intellectual disability makes this topic difficult to investigate.