Työttömyysturvan aktiivimallin tavoitteiden toteutuminen Hämeen TE-toimiston Forssan ja Riihimäen toimipaikkojen alueilla vuonna 2018
Auvinen, Leena (2019)
Auvinen, Leena
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113705
Tiivistelmä
Tämän oikeudellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia 1.1.2018 voimaan astuneen työttömyysturvan aktiivimallin tavoitteiden toteutumista vuonna 2018. Tutkimuksen kohdealueeksi rajattiin Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston Forssan ja Riihimäen toimipaikat.
Keskeisenä tutkimuksen tavoitteena oli tutkia millä keinoin työnhakija oli täyttänyt aktiivisuusehdon, jotta työttömyysetuuden taso säilyisi. Tutkittiin myös oliko TE-toimiston työllistymistä edistävien palvelujen kysyntä kasvanut. Lisäksi tarkasteltiin löytyykö jokin tekijä, joka oleellisesti vaikuttaa työnhakijan aktiivisuusehdon täyttämiseen. Etsittiin myös aktiivimallin esiin tuomia kehitystarpeita TE-palveluihin.
Teoriaosuudessa avattiin syvemmin työttömyysturvalain aktiivisuusehtoon liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi tarkasteltiin työttömyysetuutta ja aktiivisuusehdon täyttäviä palveluja.
Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää analysoimaan eri tietokannoista kerättyä tilastomateriaalia. Tilastotutkimusta täydennettiin teemahaastattelulla. Teemahaastattelulla saatu materiaali analysoitiin laadullista tutkimus-menetelmää käyttäen.
Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että aktiivimallin tavoitteet olivat täyttyneet molemmissa toimipaikoissa jossain määrin. Todettiin myös, että perustuslain edellyttämä yhdenvertaisuus ei täysin toteutunut. Tähän vaikuttavana tekijänä olivat huonot kulkuyhteydet syrjäseuduilla. Lisäksi todettiin, että aktiivimalli ei kohdistunut oikein pitkäaikaistyöttömiin, koska suurimmalla osalla toimeentulotuki kompensoi alennetun työttömyysetuuden.
Teemahaastatteluissa tuotiin esiin kehitystarpeina TE-palveluihin mm. lyhytkestoisia ja joustavia palveluja sekä koulutuksia tulisi lisätä. Kaikki kuusi kuukautta työttömänä olleet tulisi ohjata työttömien terveystarkastukseen. Myös henkilökohtaista palvelua toivottiin lisättävän.
Keskeisenä tutkimuksen tavoitteena oli tutkia millä keinoin työnhakija oli täyttänyt aktiivisuusehdon, jotta työttömyysetuuden taso säilyisi. Tutkittiin myös oliko TE-toimiston työllistymistä edistävien palvelujen kysyntä kasvanut. Lisäksi tarkasteltiin löytyykö jokin tekijä, joka oleellisesti vaikuttaa työnhakijan aktiivisuusehdon täyttämiseen. Etsittiin myös aktiivimallin esiin tuomia kehitystarpeita TE-palveluihin.
Teoriaosuudessa avattiin syvemmin työttömyysturvalain aktiivisuusehtoon liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi tarkasteltiin työttömyysetuutta ja aktiivisuusehdon täyttäviä palveluja.
Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää analysoimaan eri tietokannoista kerättyä tilastomateriaalia. Tilastotutkimusta täydennettiin teemahaastattelulla. Teemahaastattelulla saatu materiaali analysoitiin laadullista tutkimus-menetelmää käyttäen.
Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että aktiivimallin tavoitteet olivat täyttyneet molemmissa toimipaikoissa jossain määrin. Todettiin myös, että perustuslain edellyttämä yhdenvertaisuus ei täysin toteutunut. Tähän vaikuttavana tekijänä olivat huonot kulkuyhteydet syrjäseuduilla. Lisäksi todettiin, että aktiivimalli ei kohdistunut oikein pitkäaikaistyöttömiin, koska suurimmalla osalla toimeentulotuki kompensoi alennetun työttömyysetuuden.
Teemahaastatteluissa tuotiin esiin kehitystarpeina TE-palveluihin mm. lyhytkestoisia ja joustavia palveluja sekä koulutuksia tulisi lisätä. Kaikki kuusi kuukautta työttömänä olleet tulisi ohjata työttömien terveystarkastukseen. Myös henkilökohtaista palvelua toivottiin lisättävän.