Yhä hyvä vihollinen : miten Yleisradio kirjoittaa huumeista?
Rautavuori, Lauri (2019)
Rautavuori, Lauri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211332
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin, millä tavoin Yleisradio kirjoittaa huumeista verkkojournalismissaan. Tarkastelen aineistoa aiempaan huumejournalismin tutkimukseen peilaten sekä suomalaisten muuttuneiden huumeasenteiden valossa.
Tarkasteltava aineisto koostuu Yleisradion verkossa julkaisemista huumeartikkeleista vuoden 2018 kahdeksan ensimmäisen kuukauden ajalta. Tutkin aineistoa sisällönanalyysin keinoin. Hahmotan aineiston lähdekäytänteitä sekä näkökulmia sisällönerittelyllä ja nostan artikkeleista osuvia esimerkkejä, jotka kuvaavat määrällisiä tuloksia. Opinnäytetyöni viitekehys koostuu suomalaisten huumeasenteiden ja huumeiden käytön tutkimuksesta, maamme huumelainsäädännöstä sekä aiemmasta huumejournalismin tutkimuksesta.
Tutkimustuloksista voi havaita, että suomalaisessa huumejournalismissa vallitsevat pitkälti samat käytänteet kuin 1990– ja 2000–luvullakin. Kontrollipoliittinen ääni on ylivoimaisesti voimakkain niin lähde- kuin näkökulmavalinnoissakin. Poliisi on käytännössä ainoa taho, joka saa olla yksin äänessä Yleisradion huumejournalismissa.
Tuloksista on havaittavissa kansalaisten muuttuneet asenteet huumeita kohtaan ja huumeiden käytön lisääntyminen. Nämä ilmenevät yksittäisinä artikkeleina, joissa nostetaan esiin esimerkiksi huumeiden viihdekäyttö. Aiempaan tutkimukseen nähden huumeaihe nähdään vain hieman monipolvisempana kysymyksenä.
Tutkimuksen tulokset herättävät kysymyksen siitä, lähestyykö suomalainen journalismi huumeaihetta riittävän monelta kantilta. Kun kontrollipoliittiset tahot ovat eniten käytetty lähde ja rikos aineiston suosituin näkökulma, saa lukija aiheesta hyvin yksiselitteisen kuvan, vaikka kysymys on monitahoinen. Ilmapiiri muuttuu koko ajan sallivampaan suuntaan ja on päivänselvää, että huumelakeja tullaan säätämään Suomessakin ennen pitkää asenteiden suuntaan. Viimeistään silloin journalismikin seuraa perässä. In this thesis I study how the Finnish Broadcasting Company Yle covers drugs in their online journalism. I analyze Yle’s journalism in light of earlier studies of drug journalism, and the changes in Finnish people’s attitude towards drugs.
The material I studied is gathered from January to August of 2018. The method used in this study is content analysis. I differentiate the sources and the viewpoints used in the material numerically and give examples of these findings. The framework of this thesis consists of the study of Finnish people’s attitudes towards and the usage of drugs, the Finnish drug laws and the earlier study of Finnish drug journalism.
Based on the results of this study drug journalism in Finland hasn’t changed much since the 1990’s and 2000’s. Clearly the most used source and viewpoint in the material is that of control policy. Police is the only stand-alone source used in Yle’s drug journalism.
The results also show the changes in drug attitudes and the increase in drug use. For example, recreational drug use is covered in the material. In light of earlier studies drugs are covered only slightly more diversely today.
The study’s results raise the question whether Finnish journalism covers drugs from various enough aspects. As control political organizations are the most used source and crime is the most common viewpoint, the reader might get an overly simplified picture of drugs and drug use. And as the atmosphere towards drugs turns more lenient by the day, the drug laws are eventually going to change in Finlan. Then, at the latest, journalism will follow.
Tarkasteltava aineisto koostuu Yleisradion verkossa julkaisemista huumeartikkeleista vuoden 2018 kahdeksan ensimmäisen kuukauden ajalta. Tutkin aineistoa sisällönanalyysin keinoin. Hahmotan aineiston lähdekäytänteitä sekä näkökulmia sisällönerittelyllä ja nostan artikkeleista osuvia esimerkkejä, jotka kuvaavat määrällisiä tuloksia. Opinnäytetyöni viitekehys koostuu suomalaisten huumeasenteiden ja huumeiden käytön tutkimuksesta, maamme huumelainsäädännöstä sekä aiemmasta huumejournalismin tutkimuksesta.
Tutkimustuloksista voi havaita, että suomalaisessa huumejournalismissa vallitsevat pitkälti samat käytänteet kuin 1990– ja 2000–luvullakin. Kontrollipoliittinen ääni on ylivoimaisesti voimakkain niin lähde- kuin näkökulmavalinnoissakin. Poliisi on käytännössä ainoa taho, joka saa olla yksin äänessä Yleisradion huumejournalismissa.
Tuloksista on havaittavissa kansalaisten muuttuneet asenteet huumeita kohtaan ja huumeiden käytön lisääntyminen. Nämä ilmenevät yksittäisinä artikkeleina, joissa nostetaan esiin esimerkiksi huumeiden viihdekäyttö. Aiempaan tutkimukseen nähden huumeaihe nähdään vain hieman monipolvisempana kysymyksenä.
Tutkimuksen tulokset herättävät kysymyksen siitä, lähestyykö suomalainen journalismi huumeaihetta riittävän monelta kantilta. Kun kontrollipoliittiset tahot ovat eniten käytetty lähde ja rikos aineiston suosituin näkökulma, saa lukija aiheesta hyvin yksiselitteisen kuvan, vaikka kysymys on monitahoinen. Ilmapiiri muuttuu koko ajan sallivampaan suuntaan ja on päivänselvää, että huumelakeja tullaan säätämään Suomessakin ennen pitkää asenteiden suuntaan. Viimeistään silloin journalismikin seuraa perässä.
The material I studied is gathered from January to August of 2018. The method used in this study is content analysis. I differentiate the sources and the viewpoints used in the material numerically and give examples of these findings. The framework of this thesis consists of the study of Finnish people’s attitudes towards and the usage of drugs, the Finnish drug laws and the earlier study of Finnish drug journalism.
Based on the results of this study drug journalism in Finland hasn’t changed much since the 1990’s and 2000’s. Clearly the most used source and viewpoint in the material is that of control policy. Police is the only stand-alone source used in Yle’s drug journalism.
The results also show the changes in drug attitudes and the increase in drug use. For example, recreational drug use is covered in the material. In light of earlier studies drugs are covered only slightly more diversely today.
The study’s results raise the question whether Finnish journalism covers drugs from various enough aspects. As control political organizations are the most used source and crime is the most common viewpoint, the reader might get an overly simplified picture of drugs and drug use. And as the atmosphere towards drugs turns more lenient by the day, the drug laws are eventually going to change in Finlan. Then, at the latest, journalism will follow.