Vuorovaikutus afasiakuntoutujan kanssa -koulutusmateriaali Espoon sairaalan henkilökunnalle
Kouhia, Josefina; Laitinen, Jenna; Sivula, Hanna-Elina (2019)
Kouhia, Josefina
Laitinen, Jenna
Sivula, Hanna-Elina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710396
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa koulutusmateriaali Espoon sairaalan henkilökunnalle vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta afasiakuntoutujan kanssa. Opinnäytetyön aihe muotoutui työelämäedustajan Espoon sairaalan tarpeesta saada käytännönläheistä ja helposti hyödynnettävää tietoa afasiakuntoutujan ja henkilökunnan välisestä vuorovaikutuksesta ja sen kehittämisestä. Koulutusmateriaalin muodossa tuotetun toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli afasiakuntoutujien terveyden ja elämänlaadun edistäminen, afasiakuntoutujien ja hoitajien välisten vuorovaikutustilanteiden ja -taitojen kehittäminen sekä tiedon ja ymmärryksen lisääminen afasiakuntoutujien kanssa työskentelyn tueksi.
Toiminnallisen opinnäytetyön tuotos eli koulutusmateriaali koostettiin erilaisista tapausesimerkeistä tyypillisistä vuorovaikutustilanteista afasiakuntoutujien kanssa sekä toimintaehdotuksista vuorovaikutuksen ja kommunikaation edistämiseksi. Nämä koulutusmateriaalin tapausesimerkit ja toimintaehdotukset pohjautuivat laajaan kirjallisuus- ja tutkimusaineistoon, joka oli pääasiassa englanninkielistä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa pyrittiin kuvailevalla tutkimusotteella selvittämään vuorovaikutuksen ja kommunikaation merkitystä sekä siihen liittyviä haasteita afasiakuntoutujan näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat afasia, sen eri muodot ja liitännäisoireet, vuorovaikutus ja kommunikaatio, afasian kuntoutusmenetelmät, terveyden edistäminen sekä koulutuksen tarkoitus ja tavoite.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että toimiva vuorovaikutus ja kommunikaatio edistävät afasiakuntoutujan psykologista hyvinvointia ja sosiaalista terveyttä. Henkilökunnan hyvät vuorovaikutustaidot ja riittävä tieto-osaaminen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon vaikuttavista tekijöistä luovat pohjan afasiakuntoutujan kohtaamiselle. Vuorovaikutuksen onnistumisessa esiin nousi myös eleiden ja apuvälineiden tärkeä rooli.
Opinnäytetyön tuloksia ja koulutusmateriaalia voidaan hyödyntää paitsi erilaisissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä, joissa afasiakuntoutujia kohdataan, myös arkielämän vuorovaikutustilanteissa afasiakuntoutujien kanssa. Jatkotutkimusaiheeksi voisi sopia esimerkiksi afasiakuntoutujan läheisille suunnattu afasiakuntoutujan kotihoito-opas, jonka avulla voitaisiin tukea ja edistää afasiakuntoutujan elämänlaatua, terveyttä ja pärjäämistä kotiympäristössä.
Toiminnallisen opinnäytetyön tuotos eli koulutusmateriaali koostettiin erilaisista tapausesimerkeistä tyypillisistä vuorovaikutustilanteista afasiakuntoutujien kanssa sekä toimintaehdotuksista vuorovaikutuksen ja kommunikaation edistämiseksi. Nämä koulutusmateriaalin tapausesimerkit ja toimintaehdotukset pohjautuivat laajaan kirjallisuus- ja tutkimusaineistoon, joka oli pääasiassa englanninkielistä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa pyrittiin kuvailevalla tutkimusotteella selvittämään vuorovaikutuksen ja kommunikaation merkitystä sekä siihen liittyviä haasteita afasiakuntoutujan näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat afasia, sen eri muodot ja liitännäisoireet, vuorovaikutus ja kommunikaatio, afasian kuntoutusmenetelmät, terveyden edistäminen sekä koulutuksen tarkoitus ja tavoite.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että toimiva vuorovaikutus ja kommunikaatio edistävät afasiakuntoutujan psykologista hyvinvointia ja sosiaalista terveyttä. Henkilökunnan hyvät vuorovaikutustaidot ja riittävä tieto-osaaminen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon vaikuttavista tekijöistä luovat pohjan afasiakuntoutujan kohtaamiselle. Vuorovaikutuksen onnistumisessa esiin nousi myös eleiden ja apuvälineiden tärkeä rooli.
Opinnäytetyön tuloksia ja koulutusmateriaalia voidaan hyödyntää paitsi erilaisissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä, joissa afasiakuntoutujia kohdataan, myös arkielämän vuorovaikutustilanteissa afasiakuntoutujien kanssa. Jatkotutkimusaiheeksi voisi sopia esimerkiksi afasiakuntoutujan läheisille suunnattu afasiakuntoutujan kotihoito-opas, jonka avulla voitaisiin tukea ja edistää afasiakuntoutujan elämänlaatua, terveyttä ja pärjäämistä kotiympäristössä.