Esimiesten työhyvinvointi matkailualan yrityksessä
Kankaanranta, Heidi (2019)
Kankaanranta, Heidi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098830
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yritys X:n esimiesten työhyvinvoinnin tila tutkimuksen ajankohtana ja saada selville hyvät ja kehitettävät kohteet sekä pohtia kehittämisehdotuksia. Tutkimuksessa on laaja teoreettinen viitekehys työhyvinvoinnista, jota on hyödynnetty paljon tutkimuksessa. Tutkimuksessa yhdistettiin laadullinen ja määrällinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja kyselylomaketta.
Tutkimustuloksista selvisi, että esimiesten työn fyysinen kuormittavuus vaihtelee työtehtävien mukaan. Esimiesten mielestä fyysiset tekijät, joissa on parannettavaa, ovat työolosuhteet, ergonomia, työtilat, työtavat, työn kierto ja perehdyttäminen. Esimiehet tuntevat oman fyysisen hyvinvointinsa keskimäärin melko hyväksi.
Esimiesten sosiaalisen työhyvinvoinnin keskiarvo on hyvä. Esimiesten mielestä tärkeimmät sosiaaliset tekijät, jotka auttavat jaksamaan, ovat töiden ulkopuoliset sosiaaliset suhteet, työyhteisö, työkaverit ja työilmapiiri. Sosiaaliset tekijät, jotka heikentävät jaksamista eniten, ovat yhteisöllisyyden puute, selän takana puhuminen, vuorovaikutuksen puute, haasteelliset asiakastilanteet, epätasa-arvon tunteminen, työn organisointi ongelmat ja kiire.
Esimiesten psyykkisen työhyvinvoinnin keskiarvo on hyvä. Tärkeimmät psyykkiset tekijät, jotka auttavat esimiehiä jaksamaan, ovat työn monipuolisuus, oma ammatillinen osaaminen ja onnistumiset. Esimiehet tunsivat psyykkisen kuormittavuuden vaihtelevasti. Psyykkiset tekijät, jotka kuormittavat jaksamista eniten, ovat kiire, stressi, työn valuminen vapaa-ajan puolelle, arvostuksen, kunnioituksen ja palautteen puute. Esimiesten tyytyväisyys omaan lähiesimieheensä on keskimäärin hyvä ja tyytyväisyys yrityksen ylimpään johtoon on keskimäärin melko hyvä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yrityksen esimiesten työhyvinvointi on melko hyvää, mutta kehitettäviä kohteita on. Esimiesten työhyvinvointia voidaan kehittää muuttamalla kuormittavat tekijät voimavaroiksi. Saatujen kehittämisehdotusten avulla voidaan tulevaisuudessa parantaa yrityksen esimiesten työhyvinvointia ja tehdä jatkotutkimuksia.
Tutkimustuloksista selvisi, että esimiesten työn fyysinen kuormittavuus vaihtelee työtehtävien mukaan. Esimiesten mielestä fyysiset tekijät, joissa on parannettavaa, ovat työolosuhteet, ergonomia, työtilat, työtavat, työn kierto ja perehdyttäminen. Esimiehet tuntevat oman fyysisen hyvinvointinsa keskimäärin melko hyväksi.
Esimiesten sosiaalisen työhyvinvoinnin keskiarvo on hyvä. Esimiesten mielestä tärkeimmät sosiaaliset tekijät, jotka auttavat jaksamaan, ovat töiden ulkopuoliset sosiaaliset suhteet, työyhteisö, työkaverit ja työilmapiiri. Sosiaaliset tekijät, jotka heikentävät jaksamista eniten, ovat yhteisöllisyyden puute, selän takana puhuminen, vuorovaikutuksen puute, haasteelliset asiakastilanteet, epätasa-arvon tunteminen, työn organisointi ongelmat ja kiire.
Esimiesten psyykkisen työhyvinvoinnin keskiarvo on hyvä. Tärkeimmät psyykkiset tekijät, jotka auttavat esimiehiä jaksamaan, ovat työn monipuolisuus, oma ammatillinen osaaminen ja onnistumiset. Esimiehet tunsivat psyykkisen kuormittavuuden vaihtelevasti. Psyykkiset tekijät, jotka kuormittavat jaksamista eniten, ovat kiire, stressi, työn valuminen vapaa-ajan puolelle, arvostuksen, kunnioituksen ja palautteen puute. Esimiesten tyytyväisyys omaan lähiesimieheensä on keskimäärin hyvä ja tyytyväisyys yrityksen ylimpään johtoon on keskimäärin melko hyvä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yrityksen esimiesten työhyvinvointi on melko hyvää, mutta kehitettäviä kohteita on. Esimiesten työhyvinvointia voidaan kehittää muuttamalla kuormittavat tekijät voimavaroiksi. Saatujen kehittämisehdotusten avulla voidaan tulevaisuudessa parantaa yrityksen esimiesten työhyvinvointia ja tehdä jatkotutkimuksia.