Lapsen hyvä kohtaaminen hoitotyössä
Ketola, Tessa; Kyyhkynen, Julia (2019)
Ketola, Tessa
Kyyhkynen, Julia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078029
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lapsen hyvää kohtaamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä lasten hoitotyössä. Aihe on tärkeä työelämän, sosiaali- ja terveysalan kuin yhteiskunnankin kannalta, sillä maamme väestöstä lähes viidesosa on lapsia ja nuoria. Opinnäytetyön tavoitteena oli lapsen hyvään kohtaamiseen liittyvän tietouden lisääminen hoitotyössä. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja siihen kuuluu toiminnallinen osio, jossa työn tulokset esiteltiin keväällä 2019 osana HUS:n eettistä teemaviikkoa. Kerätyn tiedon avulla pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Minkälaista on lapsen hyvä kohtaaminen hoitotyössä ja millä tavoin lapsen hyvää kohtaamista hoitotyössä voitaisiin edistää?
Opinnäytetyön aineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysin periaatteita hyödyntäen. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto haettiin systemaattisella, eli aiheenmukaisella tiedonhaulla elektronisista tietokannoista, kuten Cinahl ja Medline. Aineistoa haettiin myös manuaalisilla hauilla tieteellisistä julkaisuista sekä tieteellisten julkaisujen lähdeluetteloista. Opinnäytetyön aineistoon valittiin yhteensä 15 kansainvälistä tutkimusartikkelia.
Tuloksista selvisi, että lapsen hyvä kohtaaminen hoitotyössä on moniulotteinen kokonaisuus, joka sairaanhoitajan tulisi hallita luodakseen hyvän kohtaamisen lapsen kanssa. Tärkeiksi teemoiksi tuloksista nousi lapsen kehitystason huomioiminen, hoitajan ja lapsen välinen välittävä hoitosuhde, yksilöllisyys, hoitajan ammattitaito, yhteistyössä toimiminen, kommunikaatio, ilo ja leikki sekä perheen tarpeet. Lapsen hyvää kohtaamista hoitotyössä voidaan tulosten mukaan edistää tutkimalla aihetta lisää sekä kehittämällä hoitotyötä lapsikeskeisemmäksi. Myös resursseja sekä aikaa tulisi olla enemmän lapsen hyvän kohtaamisen luomiseksi. Toiminnallisen osion tuloksista nousi esiin samat teemat kuin kirjallisuuskatsauksenkin tuloksista.
Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää niin lapsia kohtaavat aikuiset kuin hoitotyön ammattilaisetkin pohtimalla omia toimintatapojaan sekä kehittämällä itseään lapsen kohtaamisessa. Lisäksi työn tulosten pohjalta voidaan järjestää erilaisia koulutuksia niin organisaatioissa kuin oppilaitoksissakin.
Opinnäytetyön aineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysin periaatteita hyödyntäen. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto haettiin systemaattisella, eli aiheenmukaisella tiedonhaulla elektronisista tietokannoista, kuten Cinahl ja Medline. Aineistoa haettiin myös manuaalisilla hauilla tieteellisistä julkaisuista sekä tieteellisten julkaisujen lähdeluetteloista. Opinnäytetyön aineistoon valittiin yhteensä 15 kansainvälistä tutkimusartikkelia.
Tuloksista selvisi, että lapsen hyvä kohtaaminen hoitotyössä on moniulotteinen kokonaisuus, joka sairaanhoitajan tulisi hallita luodakseen hyvän kohtaamisen lapsen kanssa. Tärkeiksi teemoiksi tuloksista nousi lapsen kehitystason huomioiminen, hoitajan ja lapsen välinen välittävä hoitosuhde, yksilöllisyys, hoitajan ammattitaito, yhteistyössä toimiminen, kommunikaatio, ilo ja leikki sekä perheen tarpeet. Lapsen hyvää kohtaamista hoitotyössä voidaan tulosten mukaan edistää tutkimalla aihetta lisää sekä kehittämällä hoitotyötä lapsikeskeisemmäksi. Myös resursseja sekä aikaa tulisi olla enemmän lapsen hyvän kohtaamisen luomiseksi. Toiminnallisen osion tuloksista nousi esiin samat teemat kuin kirjallisuuskatsauksenkin tuloksista.
Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää niin lapsia kohtaavat aikuiset kuin hoitotyön ammattilaisetkin pohtimalla omia toimintatapojaan sekä kehittämällä itseään lapsen kohtaamisessa. Lisäksi työn tulosten pohjalta voidaan järjestää erilaisia koulutuksia niin organisaatioissa kuin oppilaitoksissakin.