Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Primäärijauhatuksen Hi-Lo-vuorauksen jälkeisten ajoparametrien optimointi
Lehtinen, Valtteri (2019)
Lehtinen, Valtteri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904266155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904266155
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli Boliden Harjavalta Oy:n kuonarikastamon primäärijauhatuspiirin tutkiminen ja ajotavan kehittäminen Hi-Lo-vuorauksen jälkeen jauhatuspiirin kapasiteetin maksimoimiseksi, sekä jauhatuspiirin tuotteen partikkelikoon optimoimiseksi vaahdotukselle. Kuonarikastamo käsittelee kuparisulaton kuonat jauhatus- ja vaahdotustekniikalla. Kuonarikastamon tehtävä on saada kuonassa oleva sulfidinen kupari, sekä muut kupariyhdisteet vaahdotusrikasteeseen ja palauttaa kuparipitoinen rikaste sulatolle liekkiuunin syöttöseokseen. Onnistuneella jauhatuksella on positiivinen vaikutus kuonarikastamon kapasiteettiin ja kuparisaantoon.
Työn teoriaosuudessa on käsitelty autogeeni- ja semiautogeenijauhatuksen, sekä luokituksen teoriaa. Teoriaosuudessa perehdytään jauhatusta kuvaaviin suureisiin, jauhatuksen säätötapoihin, sekä pääpiirteittäin kuonarikastamon prosessiin.
Työn kokeellisessa osuudessa käydään läpi prosessikokeiden tuloksia, sekä prosessimuuttujien vaikutusta kapasiteettiin ja jauhatuksen onnistumiseen. Koeajojen prosessituloksia käsitellään työn kokeellisessa osuudessa. Prosessimuuttujia koeajoissa olivat lohkaremyllyn pumppukaivoon syötettävän veden määrä, lohkaremyllyn syöttöpäähän syötettävän veden määrä, syötettävän murskeen määrä, lohkaremyllyn sähkömoottorin taajuusmuuttaja ohjaus, lohkaremyllyn tehonotto. Kokeellisen osuuden lopussa selvitettiin prosessimuuttujien vaikutusta myllyn kapasiteettiin ja ylitteen partikkelikokoon.
Jauhatusmyllyt kuonarikastamolla on vuorattu rakenneosien kulumisen välttämiseksi. Primäärijauhatuspiirin vaipan vuoraus, sekä nostopalkit uusitaan säännöllisin väliajoin. Vuorauksen uusimisen jälkeen kuonarikastamolla on esiintynyt primäärisissä jauhatuspiireissä kapasiteetin laskua. Jauhatuksen kapasiteetilla ja vaahdotukseen menevän lietteen
partikkelikoolla on oleellinen vaikutus kuonarikastamon toimintaan.
Työn teoriaosuudessa on käsitelty autogeeni- ja semiautogeenijauhatuksen, sekä luokituksen teoriaa. Teoriaosuudessa perehdytään jauhatusta kuvaaviin suureisiin, jauhatuksen säätötapoihin, sekä pääpiirteittäin kuonarikastamon prosessiin.
Työn kokeellisessa osuudessa käydään läpi prosessikokeiden tuloksia, sekä prosessimuuttujien vaikutusta kapasiteettiin ja jauhatuksen onnistumiseen. Koeajojen prosessituloksia käsitellään työn kokeellisessa osuudessa. Prosessimuuttujia koeajoissa olivat lohkaremyllyn pumppukaivoon syötettävän veden määrä, lohkaremyllyn syöttöpäähän syötettävän veden määrä, syötettävän murskeen määrä, lohkaremyllyn sähkömoottorin taajuusmuuttaja ohjaus, lohkaremyllyn tehonotto. Kokeellisen osuuden lopussa selvitettiin prosessimuuttujien vaikutusta myllyn kapasiteettiin ja ylitteen partikkelikokoon.
Jauhatusmyllyt kuonarikastamolla on vuorattu rakenneosien kulumisen välttämiseksi. Primäärijauhatuspiirin vaipan vuoraus, sekä nostopalkit uusitaan säännöllisin väliajoin. Vuorauksen uusimisen jälkeen kuonarikastamolla on esiintynyt primäärisissä jauhatuspiireissä kapasiteetin laskua. Jauhatuksen kapasiteetilla ja vaahdotukseen menevän lietteen
partikkelikoolla on oleellinen vaikutus kuonarikastamon toimintaan.