Palveluohjaus Soten pyörteissä
Saarela, Kristiina; Vehviläinen, Minna (2019)
Saarela, Kristiina
Vehviläinen, Minna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904124951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904124951
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on aineistolähtöinen kirjallisuuskatsaus, jossa lähteenä käytettiin virallisia Sote-uudistus materiaaleja, jotka on julkaistu ja ollut käytettävissä elokuuhun 2018 mennessä. Työn on tarkoitus kuvata, millaiseksi palveluohjauksen työnkuva on suunniteltu muuttuvassa soten kentässä ja kirjoittaa auki maakuntauudistuksessa suunniteltua palveluohjaajan työnkuvaa.
Kirjallisuuskatsauksessa käytetty materiaali analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Aineisto luokiteltiin. Alkuperäisilmaisu tiivistettiin alaluokkaan sekä sen jälkeen yläluokkaan. Aineistoa luokitellessa materiaalista muodostui kaksitoista yläkäsitettä.
Tuloksista käy ilmi, että nimikkeitä, joilla palveluohjausta suunnitellaan tehtäväksi, on useita. Tehtävään vaadittava koulutuspohja ei selviä työssä. Tulosten mukaan palveluohjauksessa toimitaan yh-den luukun periaatteella. Neuvonta ja ohjaus korostuvat. Kotikäynnit ovat tärkeä osa työtä. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeenarvio ja asiakassuunnitelma. Verkostoituminen ja yhteistyö on entistä enemmän tulevaisuuden työtapa. Työntekijälle kuuluu myös talouden hallintaa sekä omais- ja perhehoidon että valinnanvapauden ja palvelusetelien käytön ohjaamista, myöntämistä ja arviointia.
Palveluohjauksen kehittäminen ja uudistaminen on Sote-uudistuksen yksi iso osa-alue. Muutoksen tavoitteena on toimivampi ja tehokkaampi palveluketju ja saada asiakkaan polku selkeämmäksi päällekkäisyyttä välttäen. Tällä hetkellä suunnitelmat ovat hajanaisia eivätkä käsitteet ole selkeitä. Ongelmana näyttäisi olevan sosiaali- ja terveysalan eri sektoreiden suunnitelmien kohtaamattomuus. Työntekijälle uhkana on liian laaja työnkuva. Asiakkaalle hyvin toimiva palveluohjaus tuo paljon lisäarvoa.
Kirjallisuuskatsauksessa käytetty materiaali analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Aineisto luokiteltiin. Alkuperäisilmaisu tiivistettiin alaluokkaan sekä sen jälkeen yläluokkaan. Aineistoa luokitellessa materiaalista muodostui kaksitoista yläkäsitettä.
Tuloksista käy ilmi, että nimikkeitä, joilla palveluohjausta suunnitellaan tehtäväksi, on useita. Tehtävään vaadittava koulutuspohja ei selviä työssä. Tulosten mukaan palveluohjauksessa toimitaan yh-den luukun periaatteella. Neuvonta ja ohjaus korostuvat. Kotikäynnit ovat tärkeä osa työtä. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeenarvio ja asiakassuunnitelma. Verkostoituminen ja yhteistyö on entistä enemmän tulevaisuuden työtapa. Työntekijälle kuuluu myös talouden hallintaa sekä omais- ja perhehoidon että valinnanvapauden ja palvelusetelien käytön ohjaamista, myöntämistä ja arviointia.
Palveluohjauksen kehittäminen ja uudistaminen on Sote-uudistuksen yksi iso osa-alue. Muutoksen tavoitteena on toimivampi ja tehokkaampi palveluketju ja saada asiakkaan polku selkeämmäksi päällekkäisyyttä välttäen. Tällä hetkellä suunnitelmat ovat hajanaisia eivätkä käsitteet ole selkeitä. Ongelmana näyttäisi olevan sosiaali- ja terveysalan eri sektoreiden suunnitelmien kohtaamattomuus. Työntekijälle uhkana on liian laaja työnkuva. Asiakkaalle hyvin toimiva palveluohjaus tuo paljon lisäarvoa.