Tulkattavat kuulustelut osana nykyaikaista poliisitoimintaa
Lepola, Janne; Ratilainen, Moona (2019)
Lepola, Janne
Ratilainen, Moona
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903193444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903193444
Tiivistelmä
Opinnäytteentavoitteena on selvittää, miten poliisit ja tulkit kokevat tulkattavat kuulustelut, millaisia erityispiirteitä tulkattaviin kuulusteluihin liittyy ja mitä haasteita niissä esiintyy. Pyrimme myös saamaan selville, mitä kehitettävää tulkattavissa kuulusteluissa on, jotta poliisien ja tulkkien yhteistyö toimisi mahdollisimman hyvin. Opinnäytteessä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistoa on kerätty tutkimusta varten puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Haastattelimme kolmea poliisia ja kolmea tulkkia, jotka olemme valinneet tutkimukseemme harkinnanvaraisella otannalla. Haastattelemillamme henkilöillä on kokemusta tulkattavista kuulusteluista kolmesta kymmeneen vuotta. Haastatteluissa on mukailtu kummankin ammattikunnan omaa näkökulmaa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kuulusteluita, kielellisiä oikeuksia ja tulkkausta. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että tulkattaviin kuulusteluihin liittyy erityispiirteitä ja haasteita. Tutkimuksessa tuli esille, että kuulusteluiden luonne ja vuorovaikutustilanne muuttuvat, kun tulkki on kuulustelussa läsnä. Poliisit kokevat haasteeksi muun muassa tulkkien pätevyyden ja kielitaidon sekä tulkin hankkimisen. Tulkeille on annettava aikaa tulkkaamiseen, jota tulkit painottivat haastatteluissaan. Tulkkien haastatteluista tuli ilmi muun muassa se, että kuulusteluihin valmistautuminen koetaan haasteelliseksi. Sekä tulkit, että poliisit suosivat läsnäolotulkkausta etätulkkauksen sijaan muun muassa tekniikan heikon tason vuoksi. Kehittämiskohteina esille nousi poliisin puolelta palautteen antaminen tulkeille, kun vastaavasti tulkit haluaisivat poliisilta lisää informaatiota tulevasta kuulustelusta ennen kuulustelua.