Pakolaistaustaisten maahanmuuttaja- asiakkaiden kokemuksia ja kehittämisideoita suomalaisista terveydenhuollonpalveluista
Solaimani, Samira (2016)
Solaimani, Samira
2016
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153133
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata pakolaistaustaisten maahanmuuttaja- asiakkaiden kokemuksia suomalaisista terveydenhuollonpalveluista ja heidän kehittämisideoistaan terveyspalveluihin. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa pakolaistaustaisten maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksellista tietoa ja ke-hittämisehdotuksia terveydenhuollon palveluihin, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä terveyspalveluita pakolaistaustaisille maa-hanmuuttajille.
Opinnäytetyön toteutin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttä-en. Aineistokeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Aineiston keräsin yksilöhaastatteluina neljältä pakolaistaustaiselta maahanmuuttaja-asiakkaalta. Aineiston analysoin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjallisuuden ja tutki-musten pohjalta on avattu käsitteenä maahanmuuttajat terveyspalvelujen käyt-täjinä ja julkisen terveydenhuollon asiakkaana.
Tulosten perusteella pakolaistaustaiset maahanmuuttaja- asiakkaat olivat tyy-tyväisiä tarjottuihin terveyspalveluihin. Kokemusten perusteella suomalaisessa terveydenhuollossa potilas hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti. Tulosten mukaan pakolaistaustaiset maahanmuuttaja-asiakkaat saavat ter-veyspalveluja yhdenvertaisesti kansalaisuudesta riippumatta. Hoitohenkilö-kunnan positiivinen asenne ja ammattitaito nousivat esiin. Vastausten perus-teella uskonnolla, kulttuurilla ja myös tulkin sukupuolella oli merkitystä oirei-den ilmaisussa. Suomessa hoitokulttuuri kuvattiin erilaiseksi sairauksien hoi-dossa. Tutkimustuloksissa kävi myös ilmi, että Suomessa potilaan ikä vaikuttaa sairauksien diagnoosissa. Tulosten mukaan potilaan aikaisemmin diagnosoitu sairaus liitetään nykyisiin potilaan oireisiin.
Tutkimuksen kehittämiskohtana nousi esiin selkokielen käyttö vuorovaikutusti-lanteessa. Pakolaistaustaiset maahanmuuttaja-asiakkaat toivoisivat, että henki-lökunta ottaisi huomioon maahanmuuttaja-asiakkaan iän suhteessa kielitai-toon. Toivottiin myös päivystyspotilaan oireiden vakavasti huomioon ottamista. Toiveeksi tuli myös, että hoitohenkilökunnalle tulisi saada enemmän koulutus-ta maahanmuuttajien- asiakkaiden kohtaamisesta ja hoitamisesta.
Opinnäytetyön toteutin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttä-en. Aineistokeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Aineiston keräsin yksilöhaastatteluina neljältä pakolaistaustaiselta maahanmuuttaja-asiakkaalta. Aineiston analysoin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjallisuuden ja tutki-musten pohjalta on avattu käsitteenä maahanmuuttajat terveyspalvelujen käyt-täjinä ja julkisen terveydenhuollon asiakkaana.
Tulosten perusteella pakolaistaustaiset maahanmuuttaja- asiakkaat olivat tyy-tyväisiä tarjottuihin terveyspalveluihin. Kokemusten perusteella suomalaisessa terveydenhuollossa potilas hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti. Tulosten mukaan pakolaistaustaiset maahanmuuttaja-asiakkaat saavat ter-veyspalveluja yhdenvertaisesti kansalaisuudesta riippumatta. Hoitohenkilö-kunnan positiivinen asenne ja ammattitaito nousivat esiin. Vastausten perus-teella uskonnolla, kulttuurilla ja myös tulkin sukupuolella oli merkitystä oirei-den ilmaisussa. Suomessa hoitokulttuuri kuvattiin erilaiseksi sairauksien hoi-dossa. Tutkimustuloksissa kävi myös ilmi, että Suomessa potilaan ikä vaikuttaa sairauksien diagnoosissa. Tulosten mukaan potilaan aikaisemmin diagnosoitu sairaus liitetään nykyisiin potilaan oireisiin.
Tutkimuksen kehittämiskohtana nousi esiin selkokielen käyttö vuorovaikutusti-lanteessa. Pakolaistaustaiset maahanmuuttaja-asiakkaat toivoisivat, että henki-lökunta ottaisi huomioon maahanmuuttaja-asiakkaan iän suhteessa kielitai-toon. Toivottiin myös päivystyspotilaan oireiden vakavasti huomioon ottamista. Toiveeksi tuli myös, että hoitohenkilökunnalle tulisi saada enemmän koulutus-ta maahanmuuttajien- asiakkaiden kohtaamisesta ja hoitamisesta.