Lapsen huolto ja tapaamisoikeuden lakiuudistus
Laitila, Jenni (2019)
Laitila, Jenni
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132837
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä on laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, mitä siihen ehdotetut uudistukset ovat ja mitkä niiden vaikutukset ovat. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin lainsäätämisprosessia, lastensuojelun näkökulmaa uudistuksiin sekä kansainvälisiä sopimuksia, jotka edistävät lapsen oikeuksien toteutumista sopimusvaltioissa.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 oli jo osin vanhanaikainen ja siten uudistuksen tarpeessa. Lapsenhuoltolain uudistus oli opinnäytetyön kirjoittamishetkellä, syksyllä 2018, eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunta antoi vastauksen hallituksen esitykseen 10.1.2019.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli oikeusdogmatiikka, joka tutkii voimassa olevia oikeusnormeja sekä oikeusjärjestelmää. Myös kansainväliset sopimukset vaikuttavat Suomen oikeusjärjestykseen, joten niitä tutkittiin opinnäytetyössä lapsen oikeuksien ja ihmisoikeuksien osalta. Näitä kansainvälisiä sopimuksia ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, YK:n lasten oikeuksien sopimus sekä Haagin lapsikaappaussopimus.
Opinnäytetyössä käytettiin lähteinä oikeuskirjallisuutta, voimassa olevia lakeja, oikeustapauksia sekä kansainvälisiä sopimuksia, joissa Suomi on osallisena. Lainuudistuksen osalta opinnäytetyössä käytettiin lähteenä hallituksen esitystä, oikeusministeriön sivuja, Lastensuojelun Keskusliiton lausuntoa ja työryhmän mietintöä.
Opinnäytetyössä selvitettiin hallituksen esityksessä HE 88/2018 ehdotettuja uudistuksia lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Suurin osa uudistuksista oli saanut vaikutteita muiden pohjoismaiden lainsäädännöstä, Euroopan maiden lainsäädännöstä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Esityksen tärkeimpänä näkökulmana useimmissa ehdotuksissa oli huomioitu juuri lapsen etu, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan tulisikin tehdä.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 oli jo osin vanhanaikainen ja siten uudistuksen tarpeessa. Lapsenhuoltolain uudistus oli opinnäytetyön kirjoittamishetkellä, syksyllä 2018, eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunta antoi vastauksen hallituksen esitykseen 10.1.2019.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli oikeusdogmatiikka, joka tutkii voimassa olevia oikeusnormeja sekä oikeusjärjestelmää. Myös kansainväliset sopimukset vaikuttavat Suomen oikeusjärjestykseen, joten niitä tutkittiin opinnäytetyössä lapsen oikeuksien ja ihmisoikeuksien osalta. Näitä kansainvälisiä sopimuksia ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, YK:n lasten oikeuksien sopimus sekä Haagin lapsikaappaussopimus.
Opinnäytetyössä käytettiin lähteinä oikeuskirjallisuutta, voimassa olevia lakeja, oikeustapauksia sekä kansainvälisiä sopimuksia, joissa Suomi on osallisena. Lainuudistuksen osalta opinnäytetyössä käytettiin lähteenä hallituksen esitystä, oikeusministeriön sivuja, Lastensuojelun Keskusliiton lausuntoa ja työryhmän mietintöä.
Opinnäytetyössä selvitettiin hallituksen esityksessä HE 88/2018 ehdotettuja uudistuksia lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Suurin osa uudistuksista oli saanut vaikutteita muiden pohjoismaiden lainsäädännöstä, Euroopan maiden lainsäädännöstä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Esityksen tärkeimpänä näkökulmana useimmissa ehdotuksissa oli huomioitu juuri lapsen etu, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan tulisikin tehdä.