Lastentarhanopettajien näkemyksiä katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja sen muutoksista
Latva-Koivisto, Rosa (2018)
Latva-Koivisto, Rosa
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621830
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön aiheena oli katsomuskasvatus. Tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien näkemyksiä katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja sen muutoksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista, narratiivista menetelmää. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi ja ne käsittelivät katsomuskasvatuksen toteutumista nykyään sekä katsomuskasvatuksen muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkimuksen teoriapohja koostui aineistosta nousseiden käsitteiden, katsomuskasvatus, monikulttuurisuus ja tunnetaidot, määrittelystä. Myös varhaiskasvatus, esiopetus ja lastentarhanopettaja määriteltiin opinnäytetyön toisessa luvussa. Opinnäytetyössä sivutaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 ja sitä sivuavien asiakirjojen sekä erilaisten lakien ja sopimusten määräyksiä katsomuskasvatuksen toteuttamisesta. Tutkimuksen lähdemateriaali on kasvatustieteisiin ja uskontososiologiaan nojaavaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa eri eteläsuomalaisessa varhaiskasvatusyksikössä työskenteleviltä lastentarhanopettajilta. Narratiivista menetelmää voidaan kutsua myös kerronnalliseksi menetelmäksi ja tässä tutkimuksessa kerättyjä kirjallisia vastauksia kutsuttiin kertomuksiksi. Kertomuksia aineistoon valikoitui viisi.
Analyysimenetelmä tutkimuksessa oli sisällönanalyysi, joka toteutettiin teoriasidonnaisesti. Sen apuna käytettiin teemoittelua. Aineiston perusteella katsomuskasvatus on muuttunut merkittävästi viiden viimeisen vuoden aikana. Näyttää myös siltä, että yleispätevää muottia katsomuskasvatuksen toteuttamiseen ei löydy, koska yksikön asiakasryhmän katsomukset, kulttuurit ja asenteet vaikuttavat siihen suuresti.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa eri eteläsuomalaisessa varhaiskasvatusyksikössä työskenteleviltä lastentarhanopettajilta. Narratiivista menetelmää voidaan kutsua myös kerronnalliseksi menetelmäksi ja tässä tutkimuksessa kerättyjä kirjallisia vastauksia kutsuttiin kertomuksiksi. Kertomuksia aineistoon valikoitui viisi.
Analyysimenetelmä tutkimuksessa oli sisällönanalyysi, joka toteutettiin teoriasidonnaisesti. Sen apuna käytettiin teemoittelua. Aineiston perusteella katsomuskasvatus on muuttunut merkittävästi viiden viimeisen vuoden aikana. Näyttää myös siltä, että yleispätevää muottia katsomuskasvatuksen toteuttamiseen ei löydy, koska yksikön asiakasryhmän katsomukset, kulttuurit ja asenteet vaikuttavat siihen suuresti.