Verkkopohjainen materiaali nuoren mielen hyvinvoinnin tukena : Kehittämisideoita Suomen Mielenterveysseuran Sekasin-chatille
Kokkonen, Krista (2018)
Kokkonen, Krista
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019355
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarjoaa tietoa nuoren mielen hyvinvoinnin tukemisen mahdollisuuksista verkkopohjaisen materiaalin avulla. Samalla opinnäytetyö on kehittämistyö Suomen Mielenterveysseuran koordinoimalle Sekasin-chatille tarjoten järjestölle ehdotelmia siitä, miten chattiin saapuvan nuoren mielen hyvinvointia voidaan tukea jo jonotusvaiheessa Sekasin-sivustolla. Sekasin-chat on matalan kynnyksen ilmainen ja anonyymi verkkopalvelu nuorille, joilla on huolia. Chatissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, sekä koulutetut vapaaehtoiset tarjoavat keskusteluapua, joka perustuu dialogin avaamiseen, asioiden arkipäiväistämiseen, sekä ratkaisujen tarjoamiseen. Nuoret ovat löytäneet chatin hyvin, jonka
vuoksi jonot palveluun ovat pitkät, ja tarve kehittämistyölle kumpuaa tästä.
Kehittämistyö on tehty avoimiin kysymyksiin perustuvalla kyselyllä Sekasin-chatin päivystäjille. Kyselyssä päivystäjät pääsivät hyödyntämään taitotietoaan kertomalla millaiset taidot ovat tärkeitä nuoren mielen hyvinvoinnin kannalta, millaisia harjoituksia tai tietoa he ovat chatissa tähän mennessä tarjonneet nuoren mielen hyvinvoinnin tueksi, sekä ideoimalla millaista sisältöä Sekasin-sivustolle voisi kehittää jonottamisvaihetta ajatellen. Toisena menetelmänä on käytetty vertaisanalyysia, jossa on analysoitu kolmen ulkomailla toimivan, nuorten mielenterveyttä tukevan sivuston sisältöjä ja rinnastettu niitä kyselyvastauksissa nousseisiin teemoihin.
Kehittämistyön tuloksissa tunnetaidot ja asianmukaisen tiedon tarjoaminen nousivat nuoren mielen hyvinvoinnin tukemisen kannalta keskiöön. Tunnetaitoihin liittyvät harjoitukset auttavat nuorta tunnistamaan, sanoittamaan ja helpottamaan sitä henkistä solmua, jonka vuoksi hän on saapumassa Sekasin-chattiin. Nuoren mielen hyvinvoinnin haasteita koskeva tieto taas tuottaa nuorelle kokemuksen siitä, että erilaiset vaikeat tunteet ovat haavoittavissa tai hankalissa tilanteissa tavanomaisia, eikä nuori ole
mitenkään outo tai ainoa, joka vastaavaa kokee.
Kehittämistyö vastaa tilaajan tiedontarpeeseen, mutta tulokset hyödyttävät ajankohtaisuudellaan myös muita alan toimijoita tilanteissa, jossa tarkoituksena on hahmottaa nuoren mielen hyvinvointia tukevia tekijöitä ja hyödyntää niitä verkkopohjaisen materiaalin kehittämisessä.
vuoksi jonot palveluun ovat pitkät, ja tarve kehittämistyölle kumpuaa tästä.
Kehittämistyö on tehty avoimiin kysymyksiin perustuvalla kyselyllä Sekasin-chatin päivystäjille. Kyselyssä päivystäjät pääsivät hyödyntämään taitotietoaan kertomalla millaiset taidot ovat tärkeitä nuoren mielen hyvinvoinnin kannalta, millaisia harjoituksia tai tietoa he ovat chatissa tähän mennessä tarjonneet nuoren mielen hyvinvoinnin tueksi, sekä ideoimalla millaista sisältöä Sekasin-sivustolle voisi kehittää jonottamisvaihetta ajatellen. Toisena menetelmänä on käytetty vertaisanalyysia, jossa on analysoitu kolmen ulkomailla toimivan, nuorten mielenterveyttä tukevan sivuston sisältöjä ja rinnastettu niitä kyselyvastauksissa nousseisiin teemoihin.
Kehittämistyön tuloksissa tunnetaidot ja asianmukaisen tiedon tarjoaminen nousivat nuoren mielen hyvinvoinnin tukemisen kannalta keskiöön. Tunnetaitoihin liittyvät harjoitukset auttavat nuorta tunnistamaan, sanoittamaan ja helpottamaan sitä henkistä solmua, jonka vuoksi hän on saapumassa Sekasin-chattiin. Nuoren mielen hyvinvoinnin haasteita koskeva tieto taas tuottaa nuorelle kokemuksen siitä, että erilaiset vaikeat tunteet ovat haavoittavissa tai hankalissa tilanteissa tavanomaisia, eikä nuori ole
mitenkään outo tai ainoa, joka vastaavaa kokee.
Kehittämistyö vastaa tilaajan tiedontarpeeseen, mutta tulokset hyödyttävät ajankohtaisuudellaan myös muita alan toimijoita tilanteissa, jossa tarkoituksena on hahmottaa nuoren mielen hyvinvointia tukevia tekijöitä ja hyödyntää niitä verkkopohjaisen materiaalin kehittämisessä.