Kartoitus viittomakommunikaatio-opetuksen tarpeesta Turun seudulla
Järviö, Nora; Oldenburg, Tiia; Jokinen, Tiina (2018)
Järviö, Nora
Oldenburg, Tiia
Jokinen, Tiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090314804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090314804
Tiivistelmä
Jokinen, Tiina, Järviö, Nora & Oldenburg, Tiia. Kartoitus viittomakommunikaatio-opetuksen tarpeesta Turun seudulla. Syksy 2018. 52 sivua, 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, Tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa viittomakommunikaatio-opetuksen tarpeesta Turun seudulla. Linkki kyselyyn lähettiin Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun kunnallisille ja yksityisille päiväkodeille, perhepäivähoitajille sekä asumisyksiköille ja toimintakeskuksille, joissa on kehitysvammaisia asiakkaita. Kysely on kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin Webropol-verkkokyselynä. Opinnäytetyön tilaaja oli Tulkki- ja kommunikaatiopalvelut Puheenvuoro oy.
Kysely oli auki huhtikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 254 henkilöä. Vastauksia tuli kaikista kunnista, mutta kahdesta kunnasta vastauksia tuli alle viisi kappaletta. Eniten vastauksia tuli Turusta ja päivähoidossa työskenteleviltä. Vastauksista selvisi, että 71 % ei omasta mielestään osaa viittomia riittävästi. Tarvetta viittomakommunikaatio-osaamiselle kuitenkin on, sillä 42 % vastaajista tarvitsee viittomakommunikaatiota työssään päivittäin tai usein. Vastaajien ikä vaikutti vastauksiin kysyttäessä, tarvitsevatko ja käyttävätkö vastaajat viittomia työssään. Ikä vaikutti myös siihen, kokevatko vastaajat osaavansa riittävästi viittomia ja haluavatko he viittomakommunikaatio-opetusta.
Monet vastaajista korostivat työyhteisön merkitystä viittomien oppimisessa ja taitojen ylläpitämisessä. Vastaajat kertoivat oppivansa viittomia kollegoiltaan ja esimerkiksi työpaikan palavereissa. Viittomia opettavan tulisi huomioida kurssille osallistuvien vaihteleva osaamistaso. Viittomaopetus arkisin on paljon viikonloppuisin toteutettavaa opetusta toivotumpaa.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, Tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa viittomakommunikaatio-opetuksen tarpeesta Turun seudulla. Linkki kyselyyn lähettiin Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun kunnallisille ja yksityisille päiväkodeille, perhepäivähoitajille sekä asumisyksiköille ja toimintakeskuksille, joissa on kehitysvammaisia asiakkaita. Kysely on kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin Webropol-verkkokyselynä. Opinnäytetyön tilaaja oli Tulkki- ja kommunikaatiopalvelut Puheenvuoro oy.
Kysely oli auki huhtikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 254 henkilöä. Vastauksia tuli kaikista kunnista, mutta kahdesta kunnasta vastauksia tuli alle viisi kappaletta. Eniten vastauksia tuli Turusta ja päivähoidossa työskenteleviltä. Vastauksista selvisi, että 71 % ei omasta mielestään osaa viittomia riittävästi. Tarvetta viittomakommunikaatio-osaamiselle kuitenkin on, sillä 42 % vastaajista tarvitsee viittomakommunikaatiota työssään päivittäin tai usein. Vastaajien ikä vaikutti vastauksiin kysyttäessä, tarvitsevatko ja käyttävätkö vastaajat viittomia työssään. Ikä vaikutti myös siihen, kokevatko vastaajat osaavansa riittävästi viittomia ja haluavatko he viittomakommunikaatio-opetusta.
Monet vastaajista korostivat työyhteisön merkitystä viittomien oppimisessa ja taitojen ylläpitämisessä. Vastaajat kertoivat oppivansa viittomia kollegoiltaan ja esimerkiksi työpaikan palavereissa. Viittomia opettavan tulisi huomioida kurssille osallistuvien vaihteleva osaamistaso. Viittomaopetus arkisin on paljon viikonloppuisin toteutettavaa opetusta toivotumpaa.