Lapsen toimijuuden ja osallistumisen vahvistaminen ammattilaisten näkökulmasta etänä toteuttavassa toimintaterapian verkostotyössä
Heikkilä, Laila; Koskinen, Katri (2018)
Heikkilä, Laila
Koskinen, Katri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612896
Tiivistelmä
Etäteknologiaa hyödyntäviä sovelluksia käytetään toimintaterapiassa, kuten muissakin kuntoutusmuodoissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten etäkuntoutuksen (EETU) aikana verkoston toimijat tukevat lasten toimijuutta ja osallistumista kuntoutukseensa.Tavoitteena on tutkia miten toimintaterapeutit ja varhaiskasvattajat kuvasivat lasten toimijuutta ja osallistumista osana EETU-hankkeen mentorointikeskusteluja. Tutkimustehtävänä on teoriasidonnaisen sisällön analyysin keinoin kuvata miten ammattilaisten osaaminen, yksilöllinen tuki, perheen sujuvan arjen tukeminen sekä lapsen ympäristöön vaikuttaminen toteutuu ammattilaisten näkökulmasta lasten toimintaterapiassa EETU-hankkeen aikana. Opinnäytetyössä hyödynnetään Siparin ym. (2017) kehittämää Lapsen toimijuutta ja osallistumista mahdollistavat hyvät käytännöt ammattilaisten näkökulmasta –mallia. Tämä malli muodostaa teorialähtöisen analyysirungon.
Aineisto muodostui toimintaterapeuttien ja varhaiskasvattajien mentorointikeskusteluista (4 lapsen toimintaterapian osalta).Mentoroinneista ilmeni, että ammattilaisten osaaminen toteutui neljän pääteeman
mukaisesti lapsen osallistumisen ja toimijuuden tukemisessa. Toimintaterapeutin ja varhaiskasvattajan keskusteluiden mukaan perheen ja vanhemmat huomioidaan hyvin niin tavoitteen asettelussa kuin toimijuuden ja osallisuuden tukemisessa, mutta sen sijaan itse lapsen kanssa käytävät keskustelu näyttäytyivät vähäisimmiltä.
Jatkossa tarvitaan lisää tietoa, miten osana toimintaterapiaa voitaisiin vahvistaa lapsen sitoutumista hänelle mielekkääseen toimintaan päiväkodissa sekä kotona ja miten lasta voisi tukea itsenäiseen vastuunottamiseen, omien tavoitteidensa priorisointiin sekä kuinka tukea lasta olemaan entistä aktiivisempi päätöksentekijä.
Aineisto muodostui toimintaterapeuttien ja varhaiskasvattajien mentorointikeskusteluista (4 lapsen toimintaterapian osalta).Mentoroinneista ilmeni, että ammattilaisten osaaminen toteutui neljän pääteeman
mukaisesti lapsen osallistumisen ja toimijuuden tukemisessa. Toimintaterapeutin ja varhaiskasvattajan keskusteluiden mukaan perheen ja vanhemmat huomioidaan hyvin niin tavoitteen asettelussa kuin toimijuuden ja osallisuuden tukemisessa, mutta sen sijaan itse lapsen kanssa käytävät keskustelu näyttäytyivät vähäisimmiltä.
Jatkossa tarvitaan lisää tietoa, miten osana toimintaterapiaa voitaisiin vahvistaa lapsen sitoutumista hänelle mielekkääseen toimintaan päiväkodissa sekä kotona ja miten lasta voisi tukea itsenäiseen vastuunottamiseen, omien tavoitteidensa priorisointiin sekä kuinka tukea lasta olemaan entistä aktiivisempi päätöksentekijä.