”Såg nog själv att inte allt var bra men man vill ju vara stolt och inte inse det” : en kvalitativ studie om hur det är att leva med ångest
Enlund, Heidi; Lehtinen, Anne (2018)
Enlund, Heidi
Lehtinen, Anne
Yrkeshögskolan Novia
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804245283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804245283
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia ihmisten kokemuksia ahdistuneisuushäiriöstä ja siitä, millaisten sen kanssa on elää. Tällä tutkimuksella haluamme tuoda esille, millaisia kokemuksia tutkittavilla on ollut ja mikä heitä on auttanut. Lähemmän tarkastelun kohteeksi otimme nuorilla ihmisillä esiintyneet paniikkikohtaukset ja prosessin kohti kestävää elämänhallintaa.
Käsittelemme ensin teoreettista taustaa ja aiempaa tutkimusta. Sitten otamme esiin tärkeimmät käsitteet ja tuomme esille erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, painopisteen ollessa kuitenkin paniikkihäiriöissä.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, joka koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista viiden eri henkilön kanssa. Haastattelut on tehty fenomenologisella lähestymistavalla, jossa pyritään ymmärtämään haastateltavan elämysmaailmaa. Haastatteluissa käytettiin temaattista analyysimenetelmää vahvistettuna narratiivisella ominaisuudella, jolloin haastateltava sai omin sanoin kertoa kokemuksistaan. Analyysimenetelmänä on käytetty lainauksen muodossa.
Tulosta tulkittiin teoreettisen taustan ja aiemman tutkimuksen mukaisesti. Tuloksista kävi ilmi, että stressillä ja elämänmuutoksilla oli suuri vaikutus sairauteen. Selvisi myös, kuinka ahdistuneisuus vaikutti voimakkaasti vastaajien arkeen ja millaiselta pelkkä prosessi oppia elämään ahdistuksen kanssa näytti. Oli välttämätöntä käydä läpi useita toimenpiteitä ja menettelytapoja, jotta ongelmiaan oppi käsittelemään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tarvitaan erilaisia muutoksia, niin yksilöllisiä (oma asenne) kuin ammatillisillakin (lääkitys ja terapia), ennen kuin ahdistuksen kanssa oppii elämään.
Käsittelemme ensin teoreettista taustaa ja aiempaa tutkimusta. Sitten otamme esiin tärkeimmät käsitteet ja tuomme esille erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, painopisteen ollessa kuitenkin paniikkihäiriöissä.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, joka koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista viiden eri henkilön kanssa. Haastattelut on tehty fenomenologisella lähestymistavalla, jossa pyritään ymmärtämään haastateltavan elämysmaailmaa. Haastatteluissa käytettiin temaattista analyysimenetelmää vahvistettuna narratiivisella ominaisuudella, jolloin haastateltava sai omin sanoin kertoa kokemuksistaan. Analyysimenetelmänä on käytetty lainauksen muodossa.
Tulosta tulkittiin teoreettisen taustan ja aiemman tutkimuksen mukaisesti. Tuloksista kävi ilmi, että stressillä ja elämänmuutoksilla oli suuri vaikutus sairauteen. Selvisi myös, kuinka ahdistuneisuus vaikutti voimakkaasti vastaajien arkeen ja millaiselta pelkkä prosessi oppia elämään ahdistuksen kanssa näytti. Oli välttämätöntä käydä läpi useita toimenpiteitä ja menettelytapoja, jotta ongelmiaan oppi käsittelemään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tarvitaan erilaisia muutoksia, niin yksilöllisiä (oma asenne) kuin ammatillisillakin (lääkitys ja terapia), ennen kuin ahdistuksen kanssa oppii elämään.