Ilmailuteknologian koulutus Pirkanmaalla : toisen- ja korkeakouluasteen tutkinnot
Kuusela, Tomi (2018)
Kuusela, Tomi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801171372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801171372
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli Pirkanmaan ilmailuteknologian koulutuksen ja osaamisen nykytilan sekä kehittämiskohteiden määrittäminen. Taustalla vaikuttivat myös toisen asteen koulutuksen reformi ja Tampere3-hanke sekä muut alan koulutuksen kohdistuvat kehityshankkeet. Alan koulutukseen kohdistuvaa tutkimusta on niukasti Suomessa toteutettu tutkimustyön näkökohdista aikaisemmin.
Tutkimustyön tarkoituksena oli määrittää tavoitteiden mukaiset kohteet kyselytutkimuksen muodossa ilmailuteknologian opiskelijoille, alan toimijoille ja yrityksille sekä sidosryhmille. Empiirisen kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmien keinoin pääasiallisesti tilastollisen analyysin muodossa. Kyselytutkimuksen toteuttamiseen ja analysointiin käytettiin tutkimustyössä Webropol Surveys -ohjelmistoa.
Tutkimuksen tuloksina analysoitiin luotettavimmin alan toisen asteen koulutuksen tuottamaa osaamista. Ilmailuteknologian koulutuksen vahvuuksiksi korostuivat ammatillinen osaaminen ja sen soveltaminen, tekniset taidot sekä ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot. Heikkouksina korostuivat liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen, projektiosaaminen sekä johtamis- ja organisaatiotaidot. Kehityskohteina korostuivat koulutusmateriaalien ja kaluston sekä opetusmetodien lisäksi käytännössä tekemällä oppiminen ja kielitaito.
Johtopäätöksinä todettiin myös, että alan koulutus tuottaa laaja-alaista osaamista ilmailuteollisuuden tarpeisiin etenkin ammatillisen ja teknisen osaamisen muodossa. Opiskelijat olivat tyytyväisiä koulutusvalintaansa, ilmapiiriin ja koulutuksen kykyyn vastata yleisiä odotuksia sekä suosittelisivat koulutusta myös muille. Käytännön opetuksella ja työharjoittelulla nähtiin olevan suurin merkitys osaamisen kehittymiseen. Koulutusorganisaatioiden työskentelyilmapiiri on koettu kannustavaksi, henkilökohtaisia vahvuuksia hyödyntäväksi ja oppilaspalaute on ollut pääsääntöisesti positiivista sekä toiminta on vastannut tavoitteita. Koulutusorganisaatioiden heikkoudet kohdistuivat muutoksien reagointiin, johtamiseen ja opetuksen resursointiin. Koulutusorganisaation toimijoiden aikaisempi työkokemus kohdistui pääsääntöisesti sotilasilmailuun. Työelämän toimijat tunnistetaan keskimäärin nimen perusteella, mutta ei osata kertoa tarkempaa toiminnasta. Työelämän rekrytointitarpeessa korostui suurimpana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tarve.
Tutkimustyön tarkoituksena oli määrittää tavoitteiden mukaiset kohteet kyselytutkimuksen muodossa ilmailuteknologian opiskelijoille, alan toimijoille ja yrityksille sekä sidosryhmille. Empiirisen kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmien keinoin pääasiallisesti tilastollisen analyysin muodossa. Kyselytutkimuksen toteuttamiseen ja analysointiin käytettiin tutkimustyössä Webropol Surveys -ohjelmistoa.
Tutkimuksen tuloksina analysoitiin luotettavimmin alan toisen asteen koulutuksen tuottamaa osaamista. Ilmailuteknologian koulutuksen vahvuuksiksi korostuivat ammatillinen osaaminen ja sen soveltaminen, tekniset taidot sekä ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot. Heikkouksina korostuivat liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen, projektiosaaminen sekä johtamis- ja organisaatiotaidot. Kehityskohteina korostuivat koulutusmateriaalien ja kaluston sekä opetusmetodien lisäksi käytännössä tekemällä oppiminen ja kielitaito.
Johtopäätöksinä todettiin myös, että alan koulutus tuottaa laaja-alaista osaamista ilmailuteollisuuden tarpeisiin etenkin ammatillisen ja teknisen osaamisen muodossa. Opiskelijat olivat tyytyväisiä koulutusvalintaansa, ilmapiiriin ja koulutuksen kykyyn vastata yleisiä odotuksia sekä suosittelisivat koulutusta myös muille. Käytännön opetuksella ja työharjoittelulla nähtiin olevan suurin merkitys osaamisen kehittymiseen. Koulutusorganisaatioiden työskentelyilmapiiri on koettu kannustavaksi, henkilökohtaisia vahvuuksia hyödyntäväksi ja oppilaspalaute on ollut pääsääntöisesti positiivista sekä toiminta on vastannut tavoitteita. Koulutusorganisaatioiden heikkoudet kohdistuivat muutoksien reagointiin, johtamiseen ja opetuksen resursointiin. Koulutusorganisaation toimijoiden aikaisempi työkokemus kohdistui pääsääntöisesti sotilasilmailuun. Työelämän toimijat tunnistetaan keskimäärin nimen perusteella, mutta ei osata kertoa tarkempaa toiminnasta. Työelämän rekrytointitarpeessa korostui suurimpana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tarve.