Työhaluisesta väliinputoajaksi : Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta
Pimiä-Suwal, Minna (2017)
Pimiä-Suwal, Minna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820325
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kasvattaa ymmärrystä sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysymiseen liittyvistä kokemuksista ja tuoda esille tietoa, joka edesauttaa sisäilmasairaiden työelämässä pysymistä ja sinne paluuta. Opinnäytetyö auttaa ymmärtämään nykytilannetta, esteitä, hidasteita ja ratkaisumahdollisuuksia sairastuneiden näkökulmasta. Opinnäytetyö kuvailee ja välittää sairastuneiden avunsaantikokemuksia, tarpeita ja tunteita sekä tarpeellisessa määrin heijastaa niitä aiheeseen liittyvien tärkeimpien palveluntarjoajien olemassa olevaan palvelutarjontaan ja palveluprosesseihin. Myös taustakartoitus sisäilmasairastamisen ilmiöstä on olennainen osa opinnäytetyötä, jotta tutkittavien kokemuksia on mahdollista ymmärtää laajempaa taustaa vasten.
Opinnäytetyö rajautuu palvelumuotoiluprosessin alkuvaiheen asiakasymmärryksen kartoittamiseen ja on laadullista tutkimusta. Tutkimukseen osallistui 18 julkisella ilmoituksella tavoitettua, erilaisista taustoista tulevaa sisäilmasta sairastunutta. Tutkimusaineistona olivat sairastuneiden omakohtaiset kertomukset, jotka kerättiin avoimiin kysymyksiin perustuvalla sähköisellä tutkimuslomakkeella sekä sähköposti- ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimusaineisto analysoitiin ja esitettiin käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä.
Tutkimukseen osallistuneet sairastuneet olivat motivoituneita palaamaan työelämään, mutta työkykyisenä ja työllisenä pysyminen oli haastavaa, koska harva sairastuneista sai oikeanlaista apua riittävän varhaisessa vaiheessa. Työelämään paluu ei estynyt kokonaan sairastumisen edettyä, mutta sinne paluu ja siinä pysyminen hankaloituivat sekä vaativat huomattavasti enemmän toimenpiteitä, palveluita ja taloudellisia panostuksia kuin varhainen puuttuminen.
Sisäilmasairaiden työllisenä pysymiseen vaikutti negatiivisesti sairauden kiistanalaisuus, diagnoosittomuus ja sopimattomuus työkyvyttömyyden viralliseen määritelmään. Lisäksi sopivien tilojen puute, taloudellisen tuen puute ja ymmärtämätön tai kielteinen suhtautuminen sisäilmasairaisiin avunhakijoina heikensivät sairastuneiden mahdollisuuksia pysyä osana työelämää.
Olennaista työkykyisenä ja työllisenä pysymisessä oli oikeanlaisen hoidon saaminen sekä oikeus sairauslomaan, sairauspäivärahaan ja tarvittaessa sopiviin kuntoutusmuotoihin. Myönteisille kokemuksille yhteistä oli sisäilmasta sairastuneen tilanteen tunnistaminen ja ymmärtäminen eri palveluntarjoajien tai muiden vaikuttajatahojen keskuudessa sekä taloudellinen tuki auttavien toimenpiteiden toteuttamiselle. Esille tuli räätälöityjen ja joustavien ratkaisujen positiivinen merkitys työllisenä pysymisen polulla ja palvelujen koordinointivastuun keskittyminen yhdelle asiantuntevalle taholle.
Opinnäytetyö rajautuu palvelumuotoiluprosessin alkuvaiheen asiakasymmärryksen kartoittamiseen ja on laadullista tutkimusta. Tutkimukseen osallistui 18 julkisella ilmoituksella tavoitettua, erilaisista taustoista tulevaa sisäilmasta sairastunutta. Tutkimusaineistona olivat sairastuneiden omakohtaiset kertomukset, jotka kerättiin avoimiin kysymyksiin perustuvalla sähköisellä tutkimuslomakkeella sekä sähköposti- ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimusaineisto analysoitiin ja esitettiin käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä.
Tutkimukseen osallistuneet sairastuneet olivat motivoituneita palaamaan työelämään, mutta työkykyisenä ja työllisenä pysyminen oli haastavaa, koska harva sairastuneista sai oikeanlaista apua riittävän varhaisessa vaiheessa. Työelämään paluu ei estynyt kokonaan sairastumisen edettyä, mutta sinne paluu ja siinä pysyminen hankaloituivat sekä vaativat huomattavasti enemmän toimenpiteitä, palveluita ja taloudellisia panostuksia kuin varhainen puuttuminen.
Sisäilmasairaiden työllisenä pysymiseen vaikutti negatiivisesti sairauden kiistanalaisuus, diagnoosittomuus ja sopimattomuus työkyvyttömyyden viralliseen määritelmään. Lisäksi sopivien tilojen puute, taloudellisen tuen puute ja ymmärtämätön tai kielteinen suhtautuminen sisäilmasairaisiin avunhakijoina heikensivät sairastuneiden mahdollisuuksia pysyä osana työelämää.
Olennaista työkykyisenä ja työllisenä pysymisessä oli oikeanlaisen hoidon saaminen sekä oikeus sairauslomaan, sairauspäivärahaan ja tarvittaessa sopiviin kuntoutusmuotoihin. Myönteisille kokemuksille yhteistä oli sisäilmasta sairastuneen tilanteen tunnistaminen ja ymmärtäminen eri palveluntarjoajien tai muiden vaikuttajatahojen keskuudessa sekä taloudellinen tuki auttavien toimenpiteiden toteuttamiselle. Esille tuli räätälöityjen ja joustavien ratkaisujen positiivinen merkitys työllisenä pysymisen polulla ja palvelujen koordinointivastuun keskittyminen yhdelle asiantuntevalle taholle.