Utopia tilax : Kirjaston tilalle työskentely-, opiskelu- ja oleskelutila
Ollikainen, Jenna (2017)
Ollikainen, Jenna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119301
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni etsin käyttäjälähtöistä tietoa oppimisympäristön suunnittelua varten. Tutkimukseni on osa toimeksiantajana toimivan Lapin ammattikorkeakoulun laajempaa tilasuunnittelua. Tavoitteenani on antaa tilasuunnittelusta vastaaville mahdollisuus ottaa tutkimuksessani esiin tulleet asiakkaiden mielipiteet huomioon oppimisympäristöä suunniteltaessa. Tutkimuksellani halusin selvittää Lapin ammattikorkeakoulun asiakkaiden mielipiteitä siitä, millainen on heidän mielestään viihtyisä ja inspiroiva tila opiskeluun, töiden tekoon ja oleskeluun, sekä mitä siellä olisi.
Keräsin mielipiteitä fläppitaululle neljässä eri pisteessä Lapin ammattikorkeakoulussa keväällä 2017. Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa tai piirtää toiveensa fläppitaululle. Pyrin saamaan mahdollisimman monipuolisia ja villejäkin vastauksia, jonka vuoksi mainitsin kyselylomakkeessa, että vastata voi ilman mitään rajoitteita. Opinnäyteyöni on samaan aikaan laadullinen ja toiminnallinen. Vastausten analysoinnissa käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Teoriaosuudessani kuvailen aluksi luovan ja viihtyisän työskentelytilan piirteitä, jonka jälkeen keskityn käyttäjälähtöiseen tilasuunnitteluun. Luvussa viisi havainnollistan kahdella esimerkillä olemassa olevia oppilaitoksen oppimisympäristöjä.
Vastauksia kertyi yhteensä 93. Tuloksistani hahmottui sisällönanalyysin keinoin ryhmittelemällä neljä pääryhmää, joita ovat 1. Huonekalut ja sisustus, 2. Toiminnallisuus, 3. Tilakokonaisuudet ja 4. Virvokkeet. Nämä ryhmät kuvaavat tutkimukseni neljää tärkeintä vastauskokonaisuutta. Vastauksia analysoidessani huomasin yhtäläisyyksiä teorian ja saatujen vastausten välillä esimerkiksi tilojen ja huonekalujen muunneltavuudessa ja moniaistisuudessa. Myös moninaiset huonekaluihin ja kasvillisuuteen liittyvät toiveet ovat verrattavissa nykyaikaisten työpaikkojen kodinomaisiin ja harrastepaikkojen tyylisiin ratkaisuihin. Teoriassa esittelemääni tutkimukseen ja toteutuneeseen tilauudistukseen verraten myös omassa tutkimuksessani toivottiin erilaisia toiminnallisia tiloja.
Tutkimukseni tuloksia voitaisiin kehittää edelleen mallintamalla niistä piirroksia ja kolmiulotteisia malleja pienryhmissä. Ryhmässä tekeminen voisi myös virittää uusiin innovaatioihin. Ryhmätyöskentelyllä pyrittäisiin vahvistamaan ideoiden todellista toteutumista niin etteivät ne jäisi vain paperille.
Keräsin mielipiteitä fläppitaululle neljässä eri pisteessä Lapin ammattikorkeakoulussa keväällä 2017. Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa tai piirtää toiveensa fläppitaululle. Pyrin saamaan mahdollisimman monipuolisia ja villejäkin vastauksia, jonka vuoksi mainitsin kyselylomakkeessa, että vastata voi ilman mitään rajoitteita. Opinnäyteyöni on samaan aikaan laadullinen ja toiminnallinen. Vastausten analysoinnissa käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Teoriaosuudessani kuvailen aluksi luovan ja viihtyisän työskentelytilan piirteitä, jonka jälkeen keskityn käyttäjälähtöiseen tilasuunnitteluun. Luvussa viisi havainnollistan kahdella esimerkillä olemassa olevia oppilaitoksen oppimisympäristöjä.
Vastauksia kertyi yhteensä 93. Tuloksistani hahmottui sisällönanalyysin keinoin ryhmittelemällä neljä pääryhmää, joita ovat 1. Huonekalut ja sisustus, 2. Toiminnallisuus, 3. Tilakokonaisuudet ja 4. Virvokkeet. Nämä ryhmät kuvaavat tutkimukseni neljää tärkeintä vastauskokonaisuutta. Vastauksia analysoidessani huomasin yhtäläisyyksiä teorian ja saatujen vastausten välillä esimerkiksi tilojen ja huonekalujen muunneltavuudessa ja moniaistisuudessa. Myös moninaiset huonekaluihin ja kasvillisuuteen liittyvät toiveet ovat verrattavissa nykyaikaisten työpaikkojen kodinomaisiin ja harrastepaikkojen tyylisiin ratkaisuihin. Teoriassa esittelemääni tutkimukseen ja toteutuneeseen tilauudistukseen verraten myös omassa tutkimuksessani toivottiin erilaisia toiminnallisia tiloja.
Tutkimukseni tuloksia voitaisiin kehittää edelleen mallintamalla niistä piirroksia ja kolmiulotteisia malleja pienryhmissä. Ryhmässä tekeminen voisi myös virittää uusiin innovaatioihin. Ryhmätyöskentelyllä pyrittäisiin vahvistamaan ideoiden todellista toteutumista niin etteivät ne jäisi vain paperille.