Vanhemmat ja perheet Icehearts-toiminnassa
Larsen, Minna; Flink, Anna (2017)
Larsen, Minna
Flink, Anna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718289
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Flink, Anna ja Larsen, Minna. Vanhemmat ja perheet Icehearts-toiminnassa. Helsinki, syksy 2017, 75 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK)
Tutkimus on työelämälähtöinen. Icehearts ry toivoi tutkimusta järjestön kasvattajien vanhempien ja perheiden kanssa työskentelyn kehittämiseksi. Icehearts ry:n toiminta keskittyy lasten varhaiseen tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tarjoavan järjestön on profiloiduttava aikaisempaa ammattimaisemmaksi. Tutkimuksessa on käytetty kahta aineistoa: Iceheartsin joukkueidensa lasten vanhemmille syksyllä 2015 tehtyä tyytyväisyyskyselyä ja vanhempien kyselyn aineiston pohjalta tehtyä kyselyä kasvattajille keväällä 2017. Kyselyt tehtiin nettikyselyinä, joihin vastasi 94 vanhempaa/huoltajaa ja 23 kasvattajaa.
Vanhemmille tehdyn kyselyn tuloksia käytettiin tutkimuksessa niiltä osin kuin ne liittyivät perheiden kanssa työskentelyyn ja kasvattajiin. Kasvattajien kysely sisälsi kysymyksiä, joilla kartoitettiin miten kasvattajien työskentely vastaa vanhempien tarpeisiin ja toiveisiin. Tutkimusaineisto analysoitiin tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti.
Tulokset osoittivat vanhempien olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä kasvattajan toimintaan. Vanhemmat toivoivat kasvattajilta ja toiminnalta mm. yksilöllistä tukea perheille, tiedottamisen täsmentämistä, tukea viranomaisyhteistyöhön sekä vanhempien mahdollisuutta verkostoitua. Kasvattajat tukevat perheitä ja vanhempia heidän ilmaisemiensa tarpeiden mukaan, poikkeuksena tilanteet joissa kasvattajan on puututtava vanhempien toimintaan välittömästi lapsen edun turvaamiseksi. Lapseen liittyvistä asioista puhuminen oli kasvattajille helpompaa kuin vanhempien ongelmien puheeksi ottaminen. Kasvattajat kokivat yhteisistä tapahtumista olevan hyötyä kasvattajan ja vanhemman väliselle suhteelle. Vanhempien keskinäistä verkostoitumista kasvattajat pitivät tärkeänä, mutta yllättävän vähäisenä.
Tulosten perusteella esitetään perheiden kanssa tehtävän työn tueksi toista työntekijää joukkueisiin, joilla olisi kokemusta perheiden kanssa työskentelystä. Toimintamalli, jossa kasvattaja ja vanhemmat säännöllisesti yhdessä arvioivat perheen tilannetta ja tuen tarvetta mahdollistaisi perheiden tasapuolisen palvelun saamisen ja vähentäisi kriisityön määrää. Kasvattajilla tulee tarjota koulutusta perheiden tuen tarpeiden arvioimisesta sekä tietoa erilaisista perheiden palveluista ja niihin ohjaamisesta.
Asiasanat: Icehearts, perhetyö, kasvatuskumppanuus, osallisuus, syrjäytyminen, verkostoituminen
Flink, Anna ja Larsen, Minna. Vanhemmat ja perheet Icehearts-toiminnassa. Helsinki, syksy 2017, 75 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK)
Tutkimus on työelämälähtöinen. Icehearts ry toivoi tutkimusta järjestön kasvattajien vanhempien ja perheiden kanssa työskentelyn kehittämiseksi. Icehearts ry:n toiminta keskittyy lasten varhaiseen tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tarjoavan järjestön on profiloiduttava aikaisempaa ammattimaisemmaksi. Tutkimuksessa on käytetty kahta aineistoa: Iceheartsin joukkueidensa lasten vanhemmille syksyllä 2015 tehtyä tyytyväisyyskyselyä ja vanhempien kyselyn aineiston pohjalta tehtyä kyselyä kasvattajille keväällä 2017. Kyselyt tehtiin nettikyselyinä, joihin vastasi 94 vanhempaa/huoltajaa ja 23 kasvattajaa.
Vanhemmille tehdyn kyselyn tuloksia käytettiin tutkimuksessa niiltä osin kuin ne liittyivät perheiden kanssa työskentelyyn ja kasvattajiin. Kasvattajien kysely sisälsi kysymyksiä, joilla kartoitettiin miten kasvattajien työskentely vastaa vanhempien tarpeisiin ja toiveisiin. Tutkimusaineisto analysoitiin tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti.
Tulokset osoittivat vanhempien olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä kasvattajan toimintaan. Vanhemmat toivoivat kasvattajilta ja toiminnalta mm. yksilöllistä tukea perheille, tiedottamisen täsmentämistä, tukea viranomaisyhteistyöhön sekä vanhempien mahdollisuutta verkostoitua. Kasvattajat tukevat perheitä ja vanhempia heidän ilmaisemiensa tarpeiden mukaan, poikkeuksena tilanteet joissa kasvattajan on puututtava vanhempien toimintaan välittömästi lapsen edun turvaamiseksi. Lapseen liittyvistä asioista puhuminen oli kasvattajille helpompaa kuin vanhempien ongelmien puheeksi ottaminen. Kasvattajat kokivat yhteisistä tapahtumista olevan hyötyä kasvattajan ja vanhemman väliselle suhteelle. Vanhempien keskinäistä verkostoitumista kasvattajat pitivät tärkeänä, mutta yllättävän vähäisenä.
Tulosten perusteella esitetään perheiden kanssa tehtävän työn tueksi toista työntekijää joukkueisiin, joilla olisi kokemusta perheiden kanssa työskentelystä. Toimintamalli, jossa kasvattaja ja vanhemmat säännöllisesti yhdessä arvioivat perheen tilannetta ja tuen tarvetta mahdollistaisi perheiden tasapuolisen palvelun saamisen ja vähentäisi kriisityön määrää. Kasvattajilla tulee tarjota koulutusta perheiden tuen tarpeiden arvioimisesta sekä tietoa erilaisista perheiden palveluista ja niihin ohjaamisesta.
Asiasanat: Icehearts, perhetyö, kasvatuskumppanuus, osallisuus, syrjäytyminen, verkostoituminen