Urheilusponsorointi yksilöurheilijan näkökuimasta
Pessinen, Jose (2017)
Pessinen, Jose
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317880
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia urheilijoiden ja organisaatioiden välistä vuorovaikutusta urheilusponsoroinnissa. Selvityksen aiheina olivat esimerkiksi vuorovaikutuksen rooli, arvot, heikkoudet ja vahvuudet. Samalla oli tarkoitus kartoittaa urheilijan mielipiteitä siitä, miten sponsorointi vaikuttavaa heidän uraansa ja tapoihinsa. Opinnäytetyössä auttavana kätenä ja toimeksiantajana toimisi TovariSport Oy.
Työn teoreettinen osuus ja rakenne muodostuivat sponsoroinnista, urheilusponsoroinnista ja markkinoinnista. Teoriaosuudessa käytiin läpi sponsoroinnin käsitteet, yleiset tavoitteet, sponsorointisopimuksen yleinen luonne ja rakenne. Urheilusponsoroinnista käytiin läpi käsitteet, sen nykytilanteen taso Suomessa ja yksilöllisen rahoituksen taso. Markkinoinnin osuus sisälsi käsitteet, perus kilpailukeinot (4P-malli: tuote, hinta, jakelu ja markkinointiviestintä) sekä myynnin markkinoinnissa. Tässä työssä Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimusmenetelmä eli toisin sanoen kvalitatiivinen menetelmä.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, mikä lähetettiin sähköpostitse yksilöurheilijoille ja sponsoroiduille yrityksille. Yksilöurheilijat ja sponsoroivat yritykset valittiin tarkkaan, että ne sopivat hyvin tutkimusongelmaan ja sen vastauksiin. Kyselyyn vastanneet yksilöurheilijat olivat Suomen parhaimpia, omassa urheilulajissa tai ikäluokassa. Sponsoroivat yritykset olivat eri toimialoilta, mutta jokainen yritys sponsoroi yhtä tai useampaa urheilijaa. Kysely toimi niin sanottuna teemahaastatteluna ja se sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 9 yksilöurheilijaa ja 11 sponsoroivaa yritystä. Yksilöurheilijoiden vastausprosentti oli 100 prosenttia ja sponsoroivien yritysten 30,5 prosenttia. Saadut vastaukset käsiteltiin ja koottiin omiin kategorioihinsa. Kun vastaukset oli kategorisoitu, niistä pystyi näkemään hyvin molempien osapuolten kokonaisvaltaiset mielipiteet urheilusponsoroinnista. Tulokset esitettiin kaavoja, taulukkoja ja kuvia apuna käyttäen.
Tuloksista pystyi havaitsemaan, että urheilusponsoroinnin taso on hyvällä tasolla Suomessa. Kuitenkin tuloksia katsottaessa, sieltä löytyi tietyissä aiheissa hyvin selkeitä puutteita ja erimielisyyksiä. Molemmat osapuolet arvostavat näkyvyyttä, ammattimaisuutta, sosiaalisen median hallintaa ja tasapuolista kunnioitusta yhteistyökumppania kohtaan. Suurimmiksi kehityskohteiksi havaittiin vastikkeiden parantaminen, sponsoroinnin mittaaminen ja rahallisten tukien määrät
Työn teoreettinen osuus ja rakenne muodostuivat sponsoroinnista, urheilusponsoroinnista ja markkinoinnista. Teoriaosuudessa käytiin läpi sponsoroinnin käsitteet, yleiset tavoitteet, sponsorointisopimuksen yleinen luonne ja rakenne. Urheilusponsoroinnista käytiin läpi käsitteet, sen nykytilanteen taso Suomessa ja yksilöllisen rahoituksen taso. Markkinoinnin osuus sisälsi käsitteet, perus kilpailukeinot (4P-malli: tuote, hinta, jakelu ja markkinointiviestintä) sekä myynnin markkinoinnissa. Tässä työssä Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimusmenetelmä eli toisin sanoen kvalitatiivinen menetelmä.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, mikä lähetettiin sähköpostitse yksilöurheilijoille ja sponsoroiduille yrityksille. Yksilöurheilijat ja sponsoroivat yritykset valittiin tarkkaan, että ne sopivat hyvin tutkimusongelmaan ja sen vastauksiin. Kyselyyn vastanneet yksilöurheilijat olivat Suomen parhaimpia, omassa urheilulajissa tai ikäluokassa. Sponsoroivat yritykset olivat eri toimialoilta, mutta jokainen yritys sponsoroi yhtä tai useampaa urheilijaa. Kysely toimi niin sanottuna teemahaastatteluna ja se sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 9 yksilöurheilijaa ja 11 sponsoroivaa yritystä. Yksilöurheilijoiden vastausprosentti oli 100 prosenttia ja sponsoroivien yritysten 30,5 prosenttia. Saadut vastaukset käsiteltiin ja koottiin omiin kategorioihinsa. Kun vastaukset oli kategorisoitu, niistä pystyi näkemään hyvin molempien osapuolten kokonaisvaltaiset mielipiteet urheilusponsoroinnista. Tulokset esitettiin kaavoja, taulukkoja ja kuvia apuna käyttäen.
Tuloksista pystyi havaitsemaan, että urheilusponsoroinnin taso on hyvällä tasolla Suomessa. Kuitenkin tuloksia katsottaessa, sieltä löytyi tietyissä aiheissa hyvin selkeitä puutteita ja erimielisyyksiä. Molemmat osapuolet arvostavat näkyvyyttä, ammattimaisuutta, sosiaalisen median hallintaa ja tasapuolista kunnioitusta yhteistyökumppania kohtaan. Suurimmiksi kehityskohteiksi havaittiin vastikkeiden parantaminen, sponsoroinnin mittaaminen ja rahallisten tukien määrät