Hämeenlinnalaisten maahanmuuttajien näkemyksiä alkuvaiheen kotoutumisen palvelutarpeista
Nummi, Riikka; Suonsivu, Marika (2017)
Nummi, Riikka
Suonsivu, Marika
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816734
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajien näkemyksiä kotoutumisen alkuvaiheen palvelu- ja toimintatarpeista. Työn toimeksiantajana oli Hämeen Setlementti sekä yhteistyökumppanina Hyvä alku Hämeessä -hanke. Opinnäytetyön teoria koostuu maahanmuuttoon ja kotoutumisprosessiin liittyvistä aiheista, kuten maahanmuuton historiasta, turvapaikanhakuprosessista, prosessiin vaikuttavasta lainsäädännöstä, kotoutumisen vaiheista, maahanmuuttajien palveluista sekä järjestöjen roolista kotoutumisessa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja aineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluilla. Aineiston keräämisessä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin viittä hämeenlinnalaista pakolaistaustaista maahanmuuttajaa, jotka ilmoittautuivat haastateltaviksi Hyvä alku Hämeessä -hankkeen yhteiskuntainfon sekä Facebookin Hämeenlinna-ryhmän kautta. Tuloksissa nousivat esiin haasteet suomen kielen oppimisessa, työn saamisessa sekä neuvonnan ja tulkkauksen saatavuudessa. Tuloksissa näkyivät lisäksi vapaa-aikaan, turvallisuuteen sekä kantaväestöön liittyvät näkökulmat. Teoriasta korostui järjestötyön merkitys kotouttamistyössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotoutumisen alkuvaiheessa on tarvetta työelämäyhteistyöhön, johon suomen kielen opiskelu kiinnitettäisiin. Tämän lisäksi tarvetta olisi kantaväestön kohtaamista edistäviin toimintamuotoihin, jolloin myös suomen kielen käyttämiseen saataisiin mahdollisuuksia. Lisäksi kaivataan joustavampia neuvonta- ja tulkkaus-palveluita sekä maksuttomien tai halvempien harrastusmahdollisuuksien tukemista.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja aineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluilla. Aineiston keräämisessä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin viittä hämeenlinnalaista pakolaistaustaista maahanmuuttajaa, jotka ilmoittautuivat haastateltaviksi Hyvä alku Hämeessä -hankkeen yhteiskuntainfon sekä Facebookin Hämeenlinna-ryhmän kautta. Tuloksissa nousivat esiin haasteet suomen kielen oppimisessa, työn saamisessa sekä neuvonnan ja tulkkauksen saatavuudessa. Tuloksissa näkyivät lisäksi vapaa-aikaan, turvallisuuteen sekä kantaväestöön liittyvät näkökulmat. Teoriasta korostui järjestötyön merkitys kotouttamistyössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotoutumisen alkuvaiheessa on tarvetta työelämäyhteistyöhön, johon suomen kielen opiskelu kiinnitettäisiin. Tämän lisäksi tarvetta olisi kantaväestön kohtaamista edistäviin toimintamuotoihin, jolloin myös suomen kielen käyttämiseen saataisiin mahdollisuuksia. Lisäksi kaivataan joustavampia neuvonta- ja tulkkaus-palveluita sekä maksuttomien tai halvempien harrastusmahdollisuuksien tukemista.