Henkilökunnan osaamisen varmistaminen : Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kliinisen hematologian työpisteen työntekijöiden osaamisen kuvaus
Roininen, Taru; Pärnänen, Hanna (2017)
Roininen, Taru
Pärnänen, Hanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412255
Tiivistelmä
Koulutus ja työelämä ovat yhä lähempänä toisiaan. Työelämässä oppiminen ja koulutus muodostavat kokonaisuuden, jolloin oppimaan oppimisesta on tulossa yhä tärkeämpi työelämätaito. Omasta osaamisesta ja sitä kautta kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista huolehtiminen luo turvallisuutta muuttuvassa työelämässä ja kuuluu myös osana työntekijän omaa ammattitaitoa.
Kliinisen hematologian käytäntönä on, että uuden laboratoriohoitajan aloittaessa työskentelyn työpisteessä hän käy läpi 4-6 viikkoa kestävän vastuuhoitajien pitämän perehdytyksen. Erityisen tärkeää on, että jokaisen työntekijän työskentely työpisteessä on yhdenmukaista. Perehdytyksen aikana täytetään perehdytyslomaketta, joka on tällä hetkellä ainoa dokumentti osaamisen varmistamisesta. Eksotessa hoidetaan monia hematologisia sairauksia ja työskentely kliinisen hematologian laboratoriossa vaatii erityisosaamista. Erityisesti syksyllä 2016 työn määrä lisääntyi, kun akuuttisairaalassa todettiin poikkeuksellisen paljon akuuttia leukemiaa sairastavia potilaita. Osa leukemioista hoidetaan Helsingissä ja potilaat tulevat jatkohoitoon Lappeenrantaan, mutta esimerkiksi AML (akuutti myelooinen leukemia) -potilaat hoidetaan kokonaan Lappeenrannassa. Hoidon aikana solujen reaktioita lääkehoitoihin seurataan tiheästi. Lisäksi trendinä on huomattu, että tutkimuspyyntöjä täydellisen verenkuvan tekemiseen tulee enenevässä määrin, mikä on lisännyt työtä kliinisellä hematologialla merkittävästi. Osaamisen varmistaminen on yhtenä pohjana henkilöstön kehittämisessä ja moniammatillisuuden lisäämisessä. Se myös auttaa tunnistamaan osaamisvajeet sekä kertoo vain harvoilla olevan osaamisen.
Opinnäytetyö tehtiin tutkimustyönä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kliinisen kemian laboratorioon, jossa kartoitettiin hematologian työpisteessä Sysmex-verenkuva-analysaattorin parissa työskentelevien jo perehdytettyjen laboratoriohoitajien kliinisen hematologian osaamista. Opinnäytetyössä tehtiin vastuukemistin ja -hoitajien tekemän verkkokyselyn vastausten pohjalta osaamisen kuvaus, josta mahdolliset kehitystarpeet käyvät ilmi. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoon henkilökunnan koulutustarpeet ja tämänhetkinen osaaminen.
Linkki verkkokyselyyn lähetettiin 27 laboratoriohoitajalle ja bioanalyytikolle, jotka ovat saaneet koulutuksen Sysmex-verenkuva-analysaattori-työpisteessä työskentelyyn. Kyselyyn vastasi 12 työntekijää. Kyselyn melko alhaisesta vastausprosentista huolimatta työntekijöiden osaamisen tasosta voitiin kuitenkin tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä. Rutiininomaisissa työvaiheissa hoitajilta löytyi osaamista hyvin, kun taas hoitajien omaa päättelykykyä vaativissa tehtävissä osaamisen taso selvästi laski. Vastausten perusteella voitiin myös päätellä, että lisäperehdytys ja -koulutus voisi olla tarpeen. Nämä asiat nousivat esille myös hoitajien omissa työpisteen kehitystoiveissa. Työelämässä tietoa voidaan hyödyntää työpisteen kehittämisessä ja henkilökunnan perehdytyksen ja koulutuksen suunnittelussa.
Kliinisen hematologian käytäntönä on, että uuden laboratoriohoitajan aloittaessa työskentelyn työpisteessä hän käy läpi 4-6 viikkoa kestävän vastuuhoitajien pitämän perehdytyksen. Erityisen tärkeää on, että jokaisen työntekijän työskentely työpisteessä on yhdenmukaista. Perehdytyksen aikana täytetään perehdytyslomaketta, joka on tällä hetkellä ainoa dokumentti osaamisen varmistamisesta. Eksotessa hoidetaan monia hematologisia sairauksia ja työskentely kliinisen hematologian laboratoriossa vaatii erityisosaamista. Erityisesti syksyllä 2016 työn määrä lisääntyi, kun akuuttisairaalassa todettiin poikkeuksellisen paljon akuuttia leukemiaa sairastavia potilaita. Osa leukemioista hoidetaan Helsingissä ja potilaat tulevat jatkohoitoon Lappeenrantaan, mutta esimerkiksi AML (akuutti myelooinen leukemia) -potilaat hoidetaan kokonaan Lappeenrannassa. Hoidon aikana solujen reaktioita lääkehoitoihin seurataan tiheästi. Lisäksi trendinä on huomattu, että tutkimuspyyntöjä täydellisen verenkuvan tekemiseen tulee enenevässä määrin, mikä on lisännyt työtä kliinisellä hematologialla merkittävästi. Osaamisen varmistaminen on yhtenä pohjana henkilöstön kehittämisessä ja moniammatillisuuden lisäämisessä. Se myös auttaa tunnistamaan osaamisvajeet sekä kertoo vain harvoilla olevan osaamisen.
Opinnäytetyö tehtiin tutkimustyönä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kliinisen kemian laboratorioon, jossa kartoitettiin hematologian työpisteessä Sysmex-verenkuva-analysaattorin parissa työskentelevien jo perehdytettyjen laboratoriohoitajien kliinisen hematologian osaamista. Opinnäytetyössä tehtiin vastuukemistin ja -hoitajien tekemän verkkokyselyn vastausten pohjalta osaamisen kuvaus, josta mahdolliset kehitystarpeet käyvät ilmi. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoon henkilökunnan koulutustarpeet ja tämänhetkinen osaaminen.
Linkki verkkokyselyyn lähetettiin 27 laboratoriohoitajalle ja bioanalyytikolle, jotka ovat saaneet koulutuksen Sysmex-verenkuva-analysaattori-työpisteessä työskentelyyn. Kyselyyn vastasi 12 työntekijää. Kyselyn melko alhaisesta vastausprosentista huolimatta työntekijöiden osaamisen tasosta voitiin kuitenkin tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä. Rutiininomaisissa työvaiheissa hoitajilta löytyi osaamista hyvin, kun taas hoitajien omaa päättelykykyä vaativissa tehtävissä osaamisen taso selvästi laski. Vastausten perusteella voitiin myös päätellä, että lisäperehdytys ja -koulutus voisi olla tarpeen. Nämä asiat nousivat esille myös hoitajien omissa työpisteen kehitystoiveissa. Työelämässä tietoa voidaan hyödyntää työpisteen kehittämisessä ja henkilökunnan perehdytyksen ja koulutuksen suunnittelussa.