Lasten fyysinen aktiivisuus : Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan 3.- ja 5.-luokkalaiset
Tuomola, Essi-Mari; Joensuu, Hanna (2017)
Tuomola, Essi-Mari
Joensuu, Hanna
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212057
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada tietoa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan 3.- ja 5.-luokkalaisten fyysisestä aktiivisuudesta. Työmme tarkoituksena oli selvittää, liikkuvatko lapset liikuntasuositusten mukaisesti ja näin ollen terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi selvitimme, kuinka paljon ja millä intensiteetillä lapset liikkuivat, sekä kuinka paljon he viettivät aikaa istuen ja makuulla valveillaoloajastaan. Työmme tulokset antavat aluekohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää tutkimusalueiden lasten liikkumisen kehittämisessä.
Työmme oli määrällinen tutkimus, jossa tutkimustietoa kerättiin objektiivisesti liikemittareiden avulla. Liikemittarilla kerättiin tietoa lasten päivittäisestä liikkumisesta vähintään neljän päivän ajalta. Työmme aineisto pohjautuu LIITU 2016 - tutkimuksen aineistoon. Tutkimus toteutettiin keväällä 2016, ja tutkimuksemme otos koostui 394 alakouluikäisestä lapsesta. Teimme tutkimuksen yhteistyössä UKK-instituutin kanssa, ja saimme liikemittareista saadut datatiedot heiltä. Analysoimme liikemittareiden datatiedot keskimääräisten osuuksien perusteella.
Tutkimustuloksemme osoittivat, että lasten liikkuminen ja paikallaanolo muuttuivat iän myötä. Sukupuolten välillä havaittiin myös eroja. Lapset viettivät noin puolet valveillaoloajastaan istuen ja makuuasennossa. Nuoremman ikäluokan lapset olivat aktiivisempia päivän aikana kuin vanhemman ikäluokan lapset. Paikallaan oloa kertyi 3.-luokkaisille vähemmän kuin 5.-luokkalaisille. Pojat viettivät enemmän aikaa paikallaan kuin tytöt, mutta myös liikkuivat reippaasti ja rasittavasti heitä enemmän.
Noin puolet lapsista liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntasuositusten toteutumisessa oli suuria eroja ikäryhmien ja sukupuolten välillä. Lasten tulisi liikkua reippaasti ja rasittavasti läpi elämän, ja heidän tulisi täyttää liikuntasuositukset. Tämä pohjautuu reippaan ja rasittavan liikkumisen terveyshyötyihin. Lasten terveydelle on parasta liikkua reippaasti päivittäin ja välttää paikallaanoloa. Passiivisuudella on todettu olevan terveydelle haitallisia tekijöitä.
Työmme oli määrällinen tutkimus, jossa tutkimustietoa kerättiin objektiivisesti liikemittareiden avulla. Liikemittarilla kerättiin tietoa lasten päivittäisestä liikkumisesta vähintään neljän päivän ajalta. Työmme aineisto pohjautuu LIITU 2016 - tutkimuksen aineistoon. Tutkimus toteutettiin keväällä 2016, ja tutkimuksemme otos koostui 394 alakouluikäisestä lapsesta. Teimme tutkimuksen yhteistyössä UKK-instituutin kanssa, ja saimme liikemittareista saadut datatiedot heiltä. Analysoimme liikemittareiden datatiedot keskimääräisten osuuksien perusteella.
Tutkimustuloksemme osoittivat, että lasten liikkuminen ja paikallaanolo muuttuivat iän myötä. Sukupuolten välillä havaittiin myös eroja. Lapset viettivät noin puolet valveillaoloajastaan istuen ja makuuasennossa. Nuoremman ikäluokan lapset olivat aktiivisempia päivän aikana kuin vanhemman ikäluokan lapset. Paikallaan oloa kertyi 3.-luokkaisille vähemmän kuin 5.-luokkalaisille. Pojat viettivät enemmän aikaa paikallaan kuin tytöt, mutta myös liikkuivat reippaasti ja rasittavasti heitä enemmän.
Noin puolet lapsista liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntasuositusten toteutumisessa oli suuria eroja ikäryhmien ja sukupuolten välillä. Lasten tulisi liikkua reippaasti ja rasittavasti läpi elämän, ja heidän tulisi täyttää liikuntasuositukset. Tämä pohjautuu reippaan ja rasittavan liikkumisen terveyshyötyihin. Lasten terveydelle on parasta liikkua reippaasti päivittäin ja välttää paikallaanoloa. Passiivisuudella on todettu olevan terveydelle haitallisia tekijöitä.