Lapin viiden hankekunnan naisyrittäjien näkemyksiä naisyrittäjyydestä
Eronen, Katja; Tomperi-Talus, Leena (2017)
Eronen, Katja
Tomperi-Talus, Leena
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111901
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä selvitysraportti, jossa haastateltiin ja analysoitiin haastattelutulokset Hyvinvointialan naisyrittäjyys – jatkohankkeelle. Hanketta hallinnoi Lapin yliopisto ja sitä toteutettiin yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun ja Pohjoisimman Lapin Leader Ry:n kanssa. Tavoitteena oli kartoittaa naisyrittäjien palvelutarjontaa, yhteistyökuvioita kuntien ja toisten yrittäjien kanssa, tulevaisuuden näkymiä seuraavan viiden vuoden ajalta ja yrityksien kehittämistarpeita.
Selvitysraporttia varten haastateltiin puhelimitse 27 hyvinvointialan naisyrittäjää. Hankekuntia olivat Enontekiö, Kemijärvi, Muonio, Sodankylä ja Tervola. Työn haasteita oli tutkimusaineiston luominen järkeviksi tilastoiksi, sillä kysely-lomakkeessa yhdistyivät sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Tutkimusongelmana oli myös se, että haastateltavat sijoittuivat pieniin kuntiin, joissa yrittäjiä oli vähän. Tällöin liian seikkaperäinen tutkimustulosten avaaminen mahdollisti haastatellun identifioinnin, mikä ei ole suotavaa työn eettisyyden kannalta.
Haastateltavien yrittäjien päätoimialoina olivat terveyspalvelut, sosiaalisen työn palvelut, vanhus- ja vammaispalvelut ja muut palvelut. Haastatteluissa nousi esille yrittäjien kehittämistä vaativiksi alueiksi työhyvinvointi, jaksaminen ja kouluttautuminen. Haasteena oli myös yrityksen jatkuminen eläkkeelle siirtymisen takia. Kuntien kanssa yhteistyötä tekivät useimmiten sosiaalialan yrittäjät. Joukossa oli myös yrittäjiä, jotka eivät tehneet lainkaan yhteistyötä kuntien kanssa.
Selvitysraporttia varten haastateltiin puhelimitse 27 hyvinvointialan naisyrittäjää. Hankekuntia olivat Enontekiö, Kemijärvi, Muonio, Sodankylä ja Tervola. Työn haasteita oli tutkimusaineiston luominen järkeviksi tilastoiksi, sillä kysely-lomakkeessa yhdistyivät sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Tutkimusongelmana oli myös se, että haastateltavat sijoittuivat pieniin kuntiin, joissa yrittäjiä oli vähän. Tällöin liian seikkaperäinen tutkimustulosten avaaminen mahdollisti haastatellun identifioinnin, mikä ei ole suotavaa työn eettisyyden kannalta.
Haastateltavien yrittäjien päätoimialoina olivat terveyspalvelut, sosiaalisen työn palvelut, vanhus- ja vammaispalvelut ja muut palvelut. Haastatteluissa nousi esille yrittäjien kehittämistä vaativiksi alueiksi työhyvinvointi, jaksaminen ja kouluttautuminen. Haasteena oli myös yrityksen jatkuminen eläkkeelle siirtymisen takia. Kuntien kanssa yhteistyötä tekivät useimmiten sosiaalialan yrittäjät. Joukossa oli myös yrittäjiä, jotka eivät tehneet lainkaan yhteistyötä kuntien kanssa.