”Mistään ei puhuta, ellei ole pakko” – salassapitovelvollisuus assistentin työssä
Lehto, Liisa (2017)
Lehto, Liisa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510243
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on aiheena työntekijän salassapitovelvollisuus, erityisesti assistentin näkökulmasta.
Yrityssalaisuus on kaupallis-taloudellista tai teknistä tietoa. Se mielletään salaisuudeksi ja tuottaa kaupallista arvoa joko välillisesti tai välittömästi. Lisäksi sitä halutaan suojata esimerkiksi salasanoin, lukoin tai vartioinnilla.
Salassapitovelvollisuudesta ei ole omaa lakia vaan sitä koskevat asiat ovat hajaantuneet useampaan lakiin. Työsopimuslain mukaisen lojaliteettivelvollisuuden voidaan katsoa sisältävän myös se, että työnantajan liikesalaisuuksista ei julkisesti puhuta. Rikoslaissa ja laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa on sanktioitu yrityssalaisuuden loukkauksia, tietyissä tapauksissa yrityssalaisuuden loukkauksesta voi saada jopa vankeusrangaistuksen.
Euroopan unioni haluaa yhtenäistää yrityssalaisuuksia koskevaa sääntelyä sen jäsenmaissa, joten se on asettanut liikesalaisuusdirektiivin, joka jäsenvaltioiden tulee täytäntöön panna. Direktiivi tulee aiheuttamaan muutoksia Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Sen täytäntöönpanoa varten on nimitetty asiantuntijoista koostuva työryhmä.
Salassapitovelvollisuutta voidaan täsmentää salassapitosopimuksella. Salassapitosopimuksen tekeminen perustuu sopimusvapauteen ja sen merkitys on lähinnä ennaltaehkäisevä. Salassapitosopimuksen tehnyt työntekijä tietää varmasti työskentelevänsä salassa pidettävien asioiden parissa.
Monilla aloilla on omaan alakohtaiseen lainsäädäntöön perustuvia tiukkoja pykäliä salassapitovelvollisuudesta. Tällaisilla aloilla toiminta pohjautuu siihen että asiakas voi luottaa siihen, että kun hän antaa omasta yrityksestään liikesalaisuuksia toisen yrityksen käsiteltäväksi, eivät salaisuudet leviä eteenpäin. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi asianajoala ja pankki- ja rahoitusala.
Myös henkilöstöhallinnon työntekijöillä on tiukka salassapitovelvollisuus. Henkilöstöhallinnon työntekijä työskentelee oman henkilöstönsä henkilö- ja terveystietojen parissa. Tällaiset tiedot eivät ole liikesalaisuuksia, mutta niiden salassapidosta määrätään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.
Yrityssalaisuus on kaupallis-taloudellista tai teknistä tietoa. Se mielletään salaisuudeksi ja tuottaa kaupallista arvoa joko välillisesti tai välittömästi. Lisäksi sitä halutaan suojata esimerkiksi salasanoin, lukoin tai vartioinnilla.
Salassapitovelvollisuudesta ei ole omaa lakia vaan sitä koskevat asiat ovat hajaantuneet useampaan lakiin. Työsopimuslain mukaisen lojaliteettivelvollisuuden voidaan katsoa sisältävän myös se, että työnantajan liikesalaisuuksista ei julkisesti puhuta. Rikoslaissa ja laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa on sanktioitu yrityssalaisuuden loukkauksia, tietyissä tapauksissa yrityssalaisuuden loukkauksesta voi saada jopa vankeusrangaistuksen.
Euroopan unioni haluaa yhtenäistää yrityssalaisuuksia koskevaa sääntelyä sen jäsenmaissa, joten se on asettanut liikesalaisuusdirektiivin, joka jäsenvaltioiden tulee täytäntöön panna. Direktiivi tulee aiheuttamaan muutoksia Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Sen täytäntöönpanoa varten on nimitetty asiantuntijoista koostuva työryhmä.
Salassapitovelvollisuutta voidaan täsmentää salassapitosopimuksella. Salassapitosopimuksen tekeminen perustuu sopimusvapauteen ja sen merkitys on lähinnä ennaltaehkäisevä. Salassapitosopimuksen tehnyt työntekijä tietää varmasti työskentelevänsä salassa pidettävien asioiden parissa.
Monilla aloilla on omaan alakohtaiseen lainsäädäntöön perustuvia tiukkoja pykäliä salassapitovelvollisuudesta. Tällaisilla aloilla toiminta pohjautuu siihen että asiakas voi luottaa siihen, että kun hän antaa omasta yrityksestään liikesalaisuuksia toisen yrityksen käsiteltäväksi, eivät salaisuudet leviä eteenpäin. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi asianajoala ja pankki- ja rahoitusala.
Myös henkilöstöhallinnon työntekijöillä on tiukka salassapitovelvollisuus. Henkilöstöhallinnon työntekijä työskentelee oman henkilöstönsä henkilö- ja terveystietojen parissa. Tällaiset tiedot eivät ole liikesalaisuuksia, mutta niiden salassapidosta määrätään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.