Sosiaalinen media kampanjan pääkanavana : case #Snöörit: tekniikan alan opiskelijoista hakukampanjan keulahahmoiksi
Vertanen, Anniina (2017)
Vertanen, Anniina
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036263
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin sosiaalista mediaa markkinointikampanjan pääkanavana. Avaan opinnäytetyössäni myös #Snöörit-projektia, joka on Vaasan ammattikorkeakoulun sekä Vaasan yliopiston yhteishakukampanja ja sen on tuottanut C2 Advertising. #Snöörit on nettivetoinen realitysarja YouTubessa, jonka päätähtinä nähdään yhdeksän tekniikan opiskelijaa. He tuottavat pääjaksojen ohessa sisältöä myös omille kanavilleen – pääasiassa YouTubeen ja Facebookiin. Peilaan tutkimustietoani kyseiseen projektiin sekä opiskelijoiden matkaan sisällöntuottajiksi suhteessa lähtökohtiin, puitteisiin sekä tavoitteisiin.
Millaista lisäarvoa digitalisoituminen tuo markkinointiin ja millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon, jos sosiaalisessa mediassa aikoo menestyä? Missä kanavissa kannattaa näkyä ja miksi? Entä millainen sisältö kiinnostaa, puhuttelee ja aktivoi? Voiko mielipidevaikuttajia, ilmiöitä ja viraaleja luoda systemaattisesti sosiaalisen median tutkimuksella ja markkinointiviestinnän tietotaidon pohjalta vai syntyvätkö ne autenttisesta vuorovaikutuksesta sattuman kaupalla? Tutkimusmetodeina käytin asiantuntijoiden luentoja, #Snöörit YouTube-jaksoja, tiimin haastatteluita sekä sosiaalisen median dataa. Saatua informaatiota viittaan aiheesta koottuihin lähdemateriaaleihin, kuten esimerkiksi kirjallisuuteen, nettiartikkeleihin, videoihin, vlogeihin ja blogeihin.
Tämän tapaustutkimuksen johtopäätös nojautuu vahvasti kohderyhmän segmentointiin sekä tunteita ja tietoa tarjoavaan sisältöön oikeissa kanavissa. Jos kampanjan kohderyhmää rajatessa sellainen demografinen segmentointikriteeri kuin ikä on millään tavoin validi ja osuu vieläpä nuorten tai nuorten aikuisten ikähaarukkaan – silloin sosiaalinen media on nappivalinta kampanjan kanavaksi. Ehkä jopa ainoaksi, sillä heitä ei hevillä muualta tavoita.
Monet media- sekä markkinointialan vaikuttajat ennustavat myös liikkuvan kuvan valtakautta, joka lienee jo jollain tavalla alkanutkin. Eikä ihme, sillä tutkimusten mukaan – etenkin nuoren diginatiivisukupolven kohdalla – aitous ja läpinäkyvyys purevat parhaiten, mutta samaan aikaan keskittymiskyky on samaa luokkaa kuin kultakalalla. He eivät usko ennenkö näkevät ja kaikki pitää nähdä nyt. Vuonna 2017 voidaankin vastaväitteittä todeta, että maailmaa tarkastellaan älypuhelinten näytöiltä nopeasti rullaavan feedin syöksykierteessä.
Se pysäytetään viihdyttämällä tai opettamalla.
Millaista lisäarvoa digitalisoituminen tuo markkinointiin ja millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon, jos sosiaalisessa mediassa aikoo menestyä? Missä kanavissa kannattaa näkyä ja miksi? Entä millainen sisältö kiinnostaa, puhuttelee ja aktivoi? Voiko mielipidevaikuttajia, ilmiöitä ja viraaleja luoda systemaattisesti sosiaalisen median tutkimuksella ja markkinointiviestinnän tietotaidon pohjalta vai syntyvätkö ne autenttisesta vuorovaikutuksesta sattuman kaupalla? Tutkimusmetodeina käytin asiantuntijoiden luentoja, #Snöörit YouTube-jaksoja, tiimin haastatteluita sekä sosiaalisen median dataa. Saatua informaatiota viittaan aiheesta koottuihin lähdemateriaaleihin, kuten esimerkiksi kirjallisuuteen, nettiartikkeleihin, videoihin, vlogeihin ja blogeihin.
Tämän tapaustutkimuksen johtopäätös nojautuu vahvasti kohderyhmän segmentointiin sekä tunteita ja tietoa tarjoavaan sisältöön oikeissa kanavissa. Jos kampanjan kohderyhmää rajatessa sellainen demografinen segmentointikriteeri kuin ikä on millään tavoin validi ja osuu vieläpä nuorten tai nuorten aikuisten ikähaarukkaan – silloin sosiaalinen media on nappivalinta kampanjan kanavaksi. Ehkä jopa ainoaksi, sillä heitä ei hevillä muualta tavoita.
Monet media- sekä markkinointialan vaikuttajat ennustavat myös liikkuvan kuvan valtakautta, joka lienee jo jollain tavalla alkanutkin. Eikä ihme, sillä tutkimusten mukaan – etenkin nuoren diginatiivisukupolven kohdalla – aitous ja läpinäkyvyys purevat parhaiten, mutta samaan aikaan keskittymiskyky on samaa luokkaa kuin kultakalalla. He eivät usko ennenkö näkevät ja kaikki pitää nähdä nyt. Vuonna 2017 voidaankin vastaväitteittä todeta, että maailmaa tarkastellaan älypuhelinten näytöiltä nopeasti rullaavan feedin syöksykierteessä.
Se pysäytetään viihdyttämällä tai opettamalla.