Asiakkaan motivaatio fysioterapiassa : kyselytutkimus Kuntoutumisasema Ote Oy:n asiakkaille
Louhelo, Jonna (2017)
Louhelo, Jonna
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703313962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703313962
Tiivistelmä
Kun verrataan kuntoutuksen terapiamenetelmiä, aktiivinen terapeuttinen harjoittelu on niistä vaikuttavin – kuitenkin vain toteutunut harjoittelu saa aikaan muutoksia. Fysioterapiassa yksi tärkeimpiä tavoitteita onkin saada asiakas jatkamaan harjoittelua itsenäisesti ja ymmärtämään harjoittelun vaikutukset.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä yleiskatsaus, miten eri ulkoiset motivointitekijät vaikuttavat fysioterapia-asiakkaan itsenäisen harjoittelun toteutumiseen, ja kuinka paljon asiakkaat ovat valmiita panostamaan itsenäiseen harjoitteluun. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka tehtiin toimeksiantajan asiakkaille. Kyselystä saatujen tulosten analysointi tapahtui määrällisellä menetelmällä, ja osittain myös laadullisesti.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että vastaajat olisivat valmiita panostamaan itsenäiseen harjoitteluun tekemällä kahdesta kolmeen harjoitetta, ja harjoittelemalla kuudesta kymmeneen minuuttia päivässä. Vastauksissa ei ollut eroa sukupuolen tai ikäryhmien välillä. Vastaajat kokivat, että harjoitteet tulisi dokumentoida paperille, ja siinä tulisi olla harjoiteohjeet kuvina ja teksteinä. Itsenäisen harjoittelun seuranta voi tapahtua kontrollikäynteinä tai yhteyttä ottamalla. Fysioterapeutin yhteydenotto asiakkaaseen tapahtuisi mieluiten sähköpostitse joko kerran tai muutaman kerran kuukaudessa.
Vastaajat ovat valmiita panostamaan muutamaan harjoitteeseen päivittäin. Motivoituakseen he kaipaavat kirjallisia ohjeita, jotta itsenäinen harjoittelu toteutuisi. Harjoittelun kontrollointi fysioterapeutin toimesta lisää vastaajien motivoitumista. Tutkimus on suoritettu rajatulle kohderyhmälle, joten sen yleistettävyys on huono. Jatkossa fysioterapia-asiakkaan motivoitumista voisi tarkastella laajemmalla kohderyhmällä tai rajaamalla joukkoa homogeenisemmäksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä yleiskatsaus, miten eri ulkoiset motivointitekijät vaikuttavat fysioterapia-asiakkaan itsenäisen harjoittelun toteutumiseen, ja kuinka paljon asiakkaat ovat valmiita panostamaan itsenäiseen harjoitteluun. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka tehtiin toimeksiantajan asiakkaille. Kyselystä saatujen tulosten analysointi tapahtui määrällisellä menetelmällä, ja osittain myös laadullisesti.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että vastaajat olisivat valmiita panostamaan itsenäiseen harjoitteluun tekemällä kahdesta kolmeen harjoitetta, ja harjoittelemalla kuudesta kymmeneen minuuttia päivässä. Vastauksissa ei ollut eroa sukupuolen tai ikäryhmien välillä. Vastaajat kokivat, että harjoitteet tulisi dokumentoida paperille, ja siinä tulisi olla harjoiteohjeet kuvina ja teksteinä. Itsenäisen harjoittelun seuranta voi tapahtua kontrollikäynteinä tai yhteyttä ottamalla. Fysioterapeutin yhteydenotto asiakkaaseen tapahtuisi mieluiten sähköpostitse joko kerran tai muutaman kerran kuukaudessa.
Vastaajat ovat valmiita panostamaan muutamaan harjoitteeseen päivittäin. Motivoituakseen he kaipaavat kirjallisia ohjeita, jotta itsenäinen harjoittelu toteutuisi. Harjoittelun kontrollointi fysioterapeutin toimesta lisää vastaajien motivoitumista. Tutkimus on suoritettu rajatulle kohderyhmälle, joten sen yleistettävyys on huono. Jatkossa fysioterapia-asiakkaan motivoitumista voisi tarkastella laajemmalla kohderyhmällä tai rajaamalla joukkoa homogeenisemmäksi.