Mammamasennusta ilmassa : Äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja tukeminen terveydenhoitajatyössä
Utriainen, Marika; Niemi, Outi (2016)
Utriainen, Marika
Niemi, Outi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701311812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701311812
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli äitien näkökulmasta selvittää, miten terveydenhoitaja voi ennaltaehkäistä lapsivuodemasennusta, tunnistaa sen varhain ja miten terveydenhoitaja voi tukea masentuneita äitejä. Tavoitteena oli kartuttaa terveydenhoitajien tietämystä niistä auttamiskeinoista, joita synnytyksen jälkeisen masennuksen kokeneet äidit kokivat hyödyllisiksi masennuksen aikana. Tavoitteena oli myös kehittää terveydenhoitajan työtä imeväisikäisten lasten perheiden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää omaa ammattitaitoa sekä syventää omaa osaamistaan äitien tukemisessa.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pk Inno- hankkeen kanssa. Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aihetta tutkittiin haastattelemalla neljää synnytyksen jälkeisen masennuksen kokenutta äitiä. Haastatteluista saadut vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Riski synnytyksen jälkeiselle masennukselle on suurimmillaan äidin elämässä pian synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeistä masennusta esiintyy noin 10-15 prosentilla synnyttäneistä äideistä. Tällöin sekä läheisten että ammattilaisten antama tuki on tärkeässä osassa äidin hyvinvointia ajatellen.
Haastatteluista saatujen tulosten perusteella synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavat henkisen hyvinvoinnin kuormitustekijät ja haasteet sosiaalisen tuen saamisessa. Lisäksi altistavia tekijöitä ovat komplikaatiot raskauteen, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyen, perinnöllinen alttius sekä äitiyteen ja vauvaan liittyvät tekijät. Äitien kokemusten mukaan terveydenhoitaja voi ehkäistä synnytyksen jälkeisen masennuksen puhkeamista tarjoamalla ennaltaehkäisevää tietoa ja tukea aiheesta sekä suosittelemalla muualta saatavaa tukea. Terveydenhoitajalle synnytyksen jälkeisestä masennuksesta viestiviä tekijöitä olivat erilaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Fyysisistä tekijöistä ainoana tuli esille laihtuminen, psyykkisiä tekijöitä olivat muun muassa ilottomuus sekä väsymys ja sosiaalisia tekijöitä muun muassa tukiverkoston puuttuminen. Tuen tarpeina äidit nostivat esille terveydenhoitajan ammattimaisen suhtautumisen ja äidin kokonaisvaltaisen huomioinnin sekä konkreettisista tuista kertomisen ja niiden tarjoamisen. Voidaan todeta, että terveydenhoitajalla on keskeinen rooli äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen ennaltaehkäisijänä, tunnistajana ja tukijana.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pk Inno- hankkeen kanssa. Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aihetta tutkittiin haastattelemalla neljää synnytyksen jälkeisen masennuksen kokenutta äitiä. Haastatteluista saadut vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Riski synnytyksen jälkeiselle masennukselle on suurimmillaan äidin elämässä pian synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeistä masennusta esiintyy noin 10-15 prosentilla synnyttäneistä äideistä. Tällöin sekä läheisten että ammattilaisten antama tuki on tärkeässä osassa äidin hyvinvointia ajatellen.
Haastatteluista saatujen tulosten perusteella synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavat henkisen hyvinvoinnin kuormitustekijät ja haasteet sosiaalisen tuen saamisessa. Lisäksi altistavia tekijöitä ovat komplikaatiot raskauteen, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyen, perinnöllinen alttius sekä äitiyteen ja vauvaan liittyvät tekijät. Äitien kokemusten mukaan terveydenhoitaja voi ehkäistä synnytyksen jälkeisen masennuksen puhkeamista tarjoamalla ennaltaehkäisevää tietoa ja tukea aiheesta sekä suosittelemalla muualta saatavaa tukea. Terveydenhoitajalle synnytyksen jälkeisestä masennuksesta viestiviä tekijöitä olivat erilaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Fyysisistä tekijöistä ainoana tuli esille laihtuminen, psyykkisiä tekijöitä olivat muun muassa ilottomuus sekä väsymys ja sosiaalisia tekijöitä muun muassa tukiverkoston puuttuminen. Tuen tarpeina äidit nostivat esille terveydenhoitajan ammattimaisen suhtautumisen ja äidin kokonaisvaltaisen huomioinnin sekä konkreettisista tuista kertomisen ja niiden tarjoamisen. Voidaan todeta, että terveydenhoitajalla on keskeinen rooli äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen ennaltaehkäisijänä, tunnistajana ja tukijana.