"Onhan se nyt ihan henkireikä tavata siellä ihmisiä ja kysellä vähän kuulumisia" : Eloisaa arkea –projektin merkitys salolaisille ikäihmisille
Mäntylä, Kirsikka; Saviranta, Tarja (2016)
Mäntylä, Kirsikka
Saviranta, Tarja
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121921057
Tiivistelmä
Suomen väestö ikääntyy. Etenkin Salossa tämä kehitys on voimakasta. Toimintakykyisten elinvuosien määrä on kuitenkin lisääntynyt ja ikäihmiset asuvat kotona yhä pidempään. Kotona asuminen edellyttää arkiaskareisiin riittävää toimintakykyä ja toimintakyvyn tukeminen onkin kansallisen vanhuspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Ryhmätoimintaan osallistuminen lisää tutkimusten mukaan ikäihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa sosiaalista toimintakykyä.
Eloisaa arkea -projekti on Salon omaishoitajat ry:n hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen (2013-2017) kehittämishanke, joka tarjoaa säännöllisesti kokoontuvaa ikäihmisten ryhmätoimintaa Salon kaupungin reuna-alueilla. Projektin tavoitteena on tukea ikäihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mahdollistaa aktiivisesta ja virkeästä eläkeiästä nauttiminen, ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä vähentää alueellista eriarvoisuutta. Ikäihmiset ovat olleet mukana suunnittelemassa ryhmätoiminnan toimintamuotoja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys Eloisaa Arkea -projektiin osallistumisella oli salolaisille ikäihmisille. Tavoitteena oli tarjota Eloisaa Arkea -projektille tietoa ryhmätoiminnan merkityksestä ikääntyneen toimintakykyyn sekä siitä, miten toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää. Opinnäytetyö on laadullinen ja tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kahdeksalle (n=8) Eloisaa Arkea -projektin asiakkaalle syksyllä 2016.
Saatujen tulosten perusteella ryhmätoiminnalla oli merkitystä sekä ikäihmisten sosiaaliseen, psyykkiseen että fyysiseen toimintakykyyn. Tärkein syy ryhmätoimintoihin osallistumiseen oli sosiaalinen kanssakäyminen. Toimintaan lähdettiin uteliaana, toisten kokemuksista oppimaan ja ilman ehdottomia ennakko-odotuksia. Ryhmätoimintaan osallistumisesta oli saatu osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Psyykkistä toimintakykyä edistivät mielekäs tekeminen, myönteinen mieliala, kognitiivisesti antoisa toiminta ja pystyvyyden tunne. Ryhmätoiminnan merkitys fyysiselle toimintakyvylle näkyi fyysisenä aktivoitumisena ja terveystietoisuutena. Ryhmätoiminnan oli koettu helpottaneen paikkakunnalle muuttajaa integroitumisessa ja uusien suhteiden luomisessa. Ryhmätoiminnan ulkopuolella olevien ikäihmisten mukaan saaminen oli ollut vaikeaa. Jatkotutkimusaihe voisi olla se, miten saada syrjäytyneet ja passiiviset mukaan ryhmätoimintaan.
Eloisaa arkea -projekti on Salon omaishoitajat ry:n hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen (2013-2017) kehittämishanke, joka tarjoaa säännöllisesti kokoontuvaa ikäihmisten ryhmätoimintaa Salon kaupungin reuna-alueilla. Projektin tavoitteena on tukea ikäihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mahdollistaa aktiivisesta ja virkeästä eläkeiästä nauttiminen, ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä vähentää alueellista eriarvoisuutta. Ikäihmiset ovat olleet mukana suunnittelemassa ryhmätoiminnan toimintamuotoja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys Eloisaa Arkea -projektiin osallistumisella oli salolaisille ikäihmisille. Tavoitteena oli tarjota Eloisaa Arkea -projektille tietoa ryhmätoiminnan merkityksestä ikääntyneen toimintakykyyn sekä siitä, miten toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää. Opinnäytetyö on laadullinen ja tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kahdeksalle (n=8) Eloisaa Arkea -projektin asiakkaalle syksyllä 2016.
Saatujen tulosten perusteella ryhmätoiminnalla oli merkitystä sekä ikäihmisten sosiaaliseen, psyykkiseen että fyysiseen toimintakykyyn. Tärkein syy ryhmätoimintoihin osallistumiseen oli sosiaalinen kanssakäyminen. Toimintaan lähdettiin uteliaana, toisten kokemuksista oppimaan ja ilman ehdottomia ennakko-odotuksia. Ryhmätoimintaan osallistumisesta oli saatu osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Psyykkistä toimintakykyä edistivät mielekäs tekeminen, myönteinen mieliala, kognitiivisesti antoisa toiminta ja pystyvyyden tunne. Ryhmätoiminnan merkitys fyysiselle toimintakyvylle näkyi fyysisenä aktivoitumisena ja terveystietoisuutena. Ryhmätoiminnan oli koettu helpottaneen paikkakunnalle muuttajaa integroitumisessa ja uusien suhteiden luomisessa. Ryhmätoiminnan ulkopuolella olevien ikäihmisten mukaan saaminen oli ollut vaikeaa. Jatkotutkimusaihe voisi olla se, miten saada syrjäytyneet ja passiiviset mukaan ryhmätoimintaan.