Suuhygienistien työhyvinvointi : tutkimus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän suuhygienistien työhyvinvoinnista
Kovalainen, Anni (2016)
Kovalainen, Anni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520670
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on käsitteenä hyvin laaja ja se kattaa useita eri osatekijöitä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee työhyvinvoinnin kokonaisuutena, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Yleisesti työhyvinvoinnilla voidaan tarkoittaa henkilöstön hyvinvointia työssä. Organisaatioiden tulisi tutkia työtekijöiden työhyvinvoinnin tilaa säännöllisesti, sillä hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara.
Työhyvinvointia työpaikoilla lisäävät muun muassa motivoiva johtaminen, työyhteisön positiivinen ilmapiiri sekä työntekijöiden hyvä ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa merkittävästi työssä jaksamiseen, sillä hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa sekä sairauspoissaolojen määrä vähenee. Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan tulee huolehtia esimerkiksi työympäristön turvallisuudesta ja työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta. Työntekijällä on puolestaan suuri vastuu oman työkykynsä ylläpitämisestä sekä omalla toiminnallaan myönteisen työilmapiirin luomisesta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä kvantitatiivinen tutkimus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän suuhygienistien työhyvinvoinnista. Tutkimuksessa työntekijöiden työhyvinvointia tarkasteltiin neljän eri teeman avulla, joita olivat suuhygienistin oma työskentely, työyhteisö, esimiestyö ja työhyvinvoinnin toteutuminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän suun terveydenhuollolle suuhygienistien työhyvinvoinnin tilasta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella käyttäen Webropol-ohjelmaa. Tutkimuksen otokseen kuuluivat kaikki Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 18 suuhygienistiä, joista 14 osallistui kyselyyn ja vastausprosentiksi muodostui 77,78 %. Tutkimustuloksista ilmeni, että organisaation työntekijät olivat erittäin motivoituneita työn tekemiseen. Lisäksi he tunsivat hallitsevansa riittävät taidot työtehtävistään suoriutumiseen. Tuloksien mukaan vastaajat pitivät työtään usein fyysisesti kuormittavana, joka oli heidän mukaansa seurausta staattisista työasennoista ja fyysisesti raskaista hoitotoimenpiteistä. Tutkimustuloksista selvisi, että vastaajat pitivät kiirettä yhtenä merkittävänä kuormitusta lisäävänä tekijänä työssään. Tutkimustuloksista ilmeni, että vastaajien mielestä työstä saatu palkka ei vastannut työn vaativuutta. Lisäksi vastaajat arvioivat, että palkan korottaminen lisäisi heidän työhyvinvointiaan. Työssäjaksamista edesauttavina tekijöinä vastaajat pitivät miellyttäviä asiakaskohtaamisia ja mukavia kollegoita. Vastaajat pitivät työpaikan ilmapiiriä kokonaisuudessaan hyvänä, mutta heidän mukaansa ongelmana oli, ettei työyhteisön ongelmia ratkaistu aina avoimesti työpaikalla. Vastaajien mukaan esimiestyötä tulisi kehittää erityisesti parantamalla esimiehen ja alaisten välistä tiedonkulkua. Lisäksi tutkimuksesta selvisi, että vastaajien mielestä työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen ei kiinnitetty tällä hetkellä organisaatiossa riittävästi huomiota.
Työhyvinvointia työpaikoilla lisäävät muun muassa motivoiva johtaminen, työyhteisön positiivinen ilmapiiri sekä työntekijöiden hyvä ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa merkittävästi työssä jaksamiseen, sillä hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa sekä sairauspoissaolojen määrä vähenee. Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan tulee huolehtia esimerkiksi työympäristön turvallisuudesta ja työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta. Työntekijällä on puolestaan suuri vastuu oman työkykynsä ylläpitämisestä sekä omalla toiminnallaan myönteisen työilmapiirin luomisesta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä kvantitatiivinen tutkimus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän suuhygienistien työhyvinvoinnista. Tutkimuksessa työntekijöiden työhyvinvointia tarkasteltiin neljän eri teeman avulla, joita olivat suuhygienistin oma työskentely, työyhteisö, esimiestyö ja työhyvinvoinnin toteutuminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän suun terveydenhuollolle suuhygienistien työhyvinvoinnin tilasta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella käyttäen Webropol-ohjelmaa. Tutkimuksen otokseen kuuluivat kaikki Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 18 suuhygienistiä, joista 14 osallistui kyselyyn ja vastausprosentiksi muodostui 77,78 %. Tutkimustuloksista ilmeni, että organisaation työntekijät olivat erittäin motivoituneita työn tekemiseen. Lisäksi he tunsivat hallitsevansa riittävät taidot työtehtävistään suoriutumiseen. Tuloksien mukaan vastaajat pitivät työtään usein fyysisesti kuormittavana, joka oli heidän mukaansa seurausta staattisista työasennoista ja fyysisesti raskaista hoitotoimenpiteistä. Tutkimustuloksista selvisi, että vastaajat pitivät kiirettä yhtenä merkittävänä kuormitusta lisäävänä tekijänä työssään. Tutkimustuloksista ilmeni, että vastaajien mielestä työstä saatu palkka ei vastannut työn vaativuutta. Lisäksi vastaajat arvioivat, että palkan korottaminen lisäisi heidän työhyvinvointiaan. Työssäjaksamista edesauttavina tekijöinä vastaajat pitivät miellyttäviä asiakaskohtaamisia ja mukavia kollegoita. Vastaajat pitivät työpaikan ilmapiiriä kokonaisuudessaan hyvänä, mutta heidän mukaansa ongelmana oli, ettei työyhteisön ongelmia ratkaistu aina avoimesti työpaikalla. Vastaajien mukaan esimiestyötä tulisi kehittää erityisesti parantamalla esimiehen ja alaisten välistä tiedonkulkua. Lisäksi tutkimuksesta selvisi, että vastaajien mielestä työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen ei kiinnitetty tällä hetkellä organisaatiossa riittävästi huomiota.