Kotona Paras Veteraaneille -hankkeen käynnistyminen viidessä Itä-Suomen kunnassa
Ahokas, Päivi (2016)
Ahokas, Päivi
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517540
Tiivistelmä
Suurin osa Suomen lähes 22 000 veteraanista asuu vielä kotona. Heidän keski-ikänsä on yli 91 vuotta, joten kotona pärjääminen edellyttää veteraanien kotiin vietävien avopalveluiden tehostamista. Tämä on Itä-Suomen aluehallintoviraston Kotona Paras Veteraaneille -hankkeen tavoitteena.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää veteraanien kotiin vietäviä avopalveluita. Tutkimuksellisen opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää hankkeen alkutilannetta viidessä Itä-Suomen kunnassa. Tutkimuksessa selvitettiin kuntien käytänteitä veteraanien kotiin vietävien avopalveluiden järjestämisessä, verrattiin niitä hankkeen mukaiseen malliin sekä koottiin veteraanien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä nykyisistä avopalveluista ja uudesta mallista. Aineisto kerättiin haastattelemalla veteraaneja (n=13) sekä ammattilaisia (n=9) ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Lähes kaikki haastatellut veteraanit kertoivat tarvitsevansa apua kotona pärjäämiseen. He kokivat pärjäävänsä nykyisten tukipalveluiden avulla hyvin tai kohtalaisesti. Tietoa tarjolla olevista tukipalveluista on ollut veteraanien mielestä tarjolla liian vähän.
Uuden mallin käyttöönottaminen lisää moniammatillista yhteistyötä sekä tuo systemaattisen elinolojen kartoituksen ja hoitosuunnitelman tehtäväksi kaikille kunnan veteraaneille. Se vaatii kunnalta aikaisempaa enemmän henkilöstöresursseja veteraaneille kohdennettavaksi. Jatkotutkimusta tarvitaan hankkeen vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää veteraanien kotiin vietäviä avopalveluita. Tutkimuksellisen opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää hankkeen alkutilannetta viidessä Itä-Suomen kunnassa. Tutkimuksessa selvitettiin kuntien käytänteitä veteraanien kotiin vietävien avopalveluiden järjestämisessä, verrattiin niitä hankkeen mukaiseen malliin sekä koottiin veteraanien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä nykyisistä avopalveluista ja uudesta mallista. Aineisto kerättiin haastattelemalla veteraaneja (n=13) sekä ammattilaisia (n=9) ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Lähes kaikki haastatellut veteraanit kertoivat tarvitsevansa apua kotona pärjäämiseen. He kokivat pärjäävänsä nykyisten tukipalveluiden avulla hyvin tai kohtalaisesti. Tietoa tarjolla olevista tukipalveluista on ollut veteraanien mielestä tarjolla liian vähän.
Uuden mallin käyttöönottaminen lisää moniammatillista yhteistyötä sekä tuo systemaattisen elinolojen kartoituksen ja hoitosuunnitelman tehtäväksi kaikille kunnan veteraaneille. Se vaatii kunnalta aikaisempaa enemmän henkilöstöresursseja veteraaneille kohdennettavaksi. Jatkotutkimusta tarvitaan hankkeen vaikuttavuuden arvioimiseksi.