”EN TIEDÄ VIELÄ OIKEEN, MITÄ SE MEINAA” : Tutkimus eteläpohjalaisten yläkoululaisten Protu-tietoudesta
Helminen, Elias; Tilli, Timo (2016)
Helminen, Elias
Tilli, Timo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110115598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110115598
Tiivistelmä
Protu eli Prometheus-leirin tuki ry perustettiin vuonna 1990 tarkoituksenaan järjestää poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia aikuistumisleirejä. Yhdistyksen järjestämien Prometheus-leirien määrä on kasvanut yli parinkymmenen vuoden aikana huomattavasti ja kasvaa edelleen, mutta silti monet nuoret eivät ole kuulleetkaan Protusta tai Prometheus-leireistä. Protusta on tehty melko vähän tutkimuksia, joten tällaiselle on tarvetta.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään kuinka hyvin eteläpohjalaisten yläkoulujen oppilaat tuntevat Protun ja sen tarkoituksen. Opinnäytetyössä selvitetään myös mitä kautta oppilaat haluaisivat saada tietoa Protusta ja mitä mielikuvia heillä siitä herää. Opinnäytetyössä annetaan osviittaa siitä, kuinka moni yläkouluikäisistä nuorista tietää Protusta ja mitä kautta he haluaisivat siitä tietoa saada. Kyselyaineisto (n=153) kerättiin käyttäen Webropol-työkalua ja lähettämällä kysely sähköisessä muodossa kaikkiin Etelä-Pohjanmaan yläkouluihin.
Kyselyyn vastanneista oppilaista 8,5 % omasi jotakin tietoa Protusta. Mielekkäimpinä vaihtoehtoina Protusta tiedottamisesta oppilaat pitivät koulua, sosiaalista mediaa ja internetiä. Suurella osalla vastaajista ei ollut minkäänlaisia mielikuvia Protusta. Positiivisia mielikuvia oli 8,3 % ja negatiivisia mielikuvia yhtä monella. Kyselyn mukaan nuorten vähäinen tietämys johtuu Protun olemattomasta koulutiedottamisesta, mutta myöskään esimerkiksi opettajilta tai nuorisotyöntekijöiltä nuoret eivät saaneet juurikaan tietoa Protusta.
Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että Protun tulisi kehittää ja lisätä koulutiedotustaan huomattavasti, sekä kyetä toteuttamaan sitä entistä laajemmin. Koulutiedotuksen avuksi voisi olla hyvä kehittää jonkinlainen valmis toiminnallinen paketti, jota koulutiedottajat voisivat hyödyntää tiedottamisessa. Myös sosiaalisen median hyödyntämistä olisi hyvä ottaa tarkkailun alle ja seurata, mitä sosiaalisen median kanavia nuoret seuraavat. Tällä tavalla Protu saisi tietää, mitä niistä on hyödyllisin käyttää myös tiedottamiseen.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään kuinka hyvin eteläpohjalaisten yläkoulujen oppilaat tuntevat Protun ja sen tarkoituksen. Opinnäytetyössä selvitetään myös mitä kautta oppilaat haluaisivat saada tietoa Protusta ja mitä mielikuvia heillä siitä herää. Opinnäytetyössä annetaan osviittaa siitä, kuinka moni yläkouluikäisistä nuorista tietää Protusta ja mitä kautta he haluaisivat siitä tietoa saada. Kyselyaineisto (n=153) kerättiin käyttäen Webropol-työkalua ja lähettämällä kysely sähköisessä muodossa kaikkiin Etelä-Pohjanmaan yläkouluihin.
Kyselyyn vastanneista oppilaista 8,5 % omasi jotakin tietoa Protusta. Mielekkäimpinä vaihtoehtoina Protusta tiedottamisesta oppilaat pitivät koulua, sosiaalista mediaa ja internetiä. Suurella osalla vastaajista ei ollut minkäänlaisia mielikuvia Protusta. Positiivisia mielikuvia oli 8,3 % ja negatiivisia mielikuvia yhtä monella. Kyselyn mukaan nuorten vähäinen tietämys johtuu Protun olemattomasta koulutiedottamisesta, mutta myöskään esimerkiksi opettajilta tai nuorisotyöntekijöiltä nuoret eivät saaneet juurikaan tietoa Protusta.
Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että Protun tulisi kehittää ja lisätä koulutiedotustaan huomattavasti, sekä kyetä toteuttamaan sitä entistä laajemmin. Koulutiedotuksen avuksi voisi olla hyvä kehittää jonkinlainen valmis toiminnallinen paketti, jota koulutiedottajat voisivat hyödyntää tiedottamisessa. Myös sosiaalisen median hyödyntämistä olisi hyvä ottaa tarkkailun alle ja seurata, mitä sosiaalisen median kanavia nuoret seuraavat. Tällä tavalla Protu saisi tietää, mitä niistä on hyödyllisin käyttää myös tiedottamiseen.