Polaarialueen henkilöpraktiikan hyväksyminen
Klimschin, Mika (2016)
Klimschin, Mika
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102515386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102515386
Tiivistelmä
Kasvanut meriliikenne ja muu lisääntynyt operointi polaarialueilla on saanut YK:n alaisen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n hyväksymään Polaarikoodin. Polaarikoodin päätarkoituksena on kokonaisvaltaisesti vähentää tunnistettuja riskejä liikennöitäessä polaarialueilla ja se tulee koskemaan tietyin rajoituksin kaikkia aluksia, jotka operoivat Polaarikoodin vaikutuspiiriin kuuluvilla merialueilla ja se asettaa tiukempia määräyksiä liittyen alusten turvallisuuteen ja meriympäristönsuojeluun.
Polaarikoodin edellyttämät alusten kansipäällystön henkilösertifiointivaatimukset tulevat mahdollisesti voimaan 1.7.2018. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää Polaarikoodin vaatiman, henkilösertifiointivaatimusten edellytyksenä olevan hyväksytyn meripalvelun määräytymistä, hyväksymistä sekä sitä, miten meripalvelu voitaisiin todistaa ja todentaa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena laajoin merenkulun eri asiantuntijoiden ja viranomaisten, koulutuslaitosten edustajien, jääasiantuntijoiden sekä polaari- ja jääalueilla työskennelleiden alusten kansipäällystöön kuuluvien henkilöiden haastatteluin ja kyselyin. Lisäksi käytettiin apuna aiheesta tehtyjä aiempia suomalaisia sekä ulkomaisia tutkimuksia, julkaisuja, raportteja, teoksia ja artikkeleita.
Tutkimuksen tuloksilla saatiin luotua erimallisia käytännön menettelytapoja hyväksyä Polaarikoodin vaatima, aluksen kansipäällystön STCW-sertifioinnin edellytyksenä oleva meripalvelu sekä annettiin suosituksia meripalvelun määräytymis- ja hyväksymisperusteista. Merenkulun eri asiantuntijoille ja viranomaisille suunnattuja kyselyjä ja haastatteluja apuna käyttäen, saatiin laadittua eri toteutusvaihtoehtoja hyväksytyn meripalvelun todistamiseen ja todentamiseen.
On vaikea etukäteen arvioida Polaarikoodin aiheuttamia kokonaisvaikutuksia merenkulun turvallisuuteen ja meriympäristön suojeluun, tutkimuksen tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että pätevä ja asiantunteva merihenkilöstö on kaikkein tehokkain keino varmistua aluksen turvallisuudesta, kun aluksella operoidaan vaativissa jää- ja ilmasto-olosuhteissa.
Polaarikoodin edellyttämät alusten kansipäällystön henkilösertifiointivaatimukset tulevat mahdollisesti voimaan 1.7.2018. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää Polaarikoodin vaatiman, henkilösertifiointivaatimusten edellytyksenä olevan hyväksytyn meripalvelun määräytymistä, hyväksymistä sekä sitä, miten meripalvelu voitaisiin todistaa ja todentaa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena laajoin merenkulun eri asiantuntijoiden ja viranomaisten, koulutuslaitosten edustajien, jääasiantuntijoiden sekä polaari- ja jääalueilla työskennelleiden alusten kansipäällystöön kuuluvien henkilöiden haastatteluin ja kyselyin. Lisäksi käytettiin apuna aiheesta tehtyjä aiempia suomalaisia sekä ulkomaisia tutkimuksia, julkaisuja, raportteja, teoksia ja artikkeleita.
Tutkimuksen tuloksilla saatiin luotua erimallisia käytännön menettelytapoja hyväksyä Polaarikoodin vaatima, aluksen kansipäällystön STCW-sertifioinnin edellytyksenä oleva meripalvelu sekä annettiin suosituksia meripalvelun määräytymis- ja hyväksymisperusteista. Merenkulun eri asiantuntijoille ja viranomaisille suunnattuja kyselyjä ja haastatteluja apuna käyttäen, saatiin laadittua eri toteutusvaihtoehtoja hyväksytyn meripalvelun todistamiseen ja todentamiseen.
On vaikea etukäteen arvioida Polaarikoodin aiheuttamia kokonaisvaikutuksia merenkulun turvallisuuteen ja meriympäristön suojeluun, tutkimuksen tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että pätevä ja asiantunteva merihenkilöstö on kaikkein tehokkain keino varmistua aluksen turvallisuudesta, kun aluksella operoidaan vaativissa jää- ja ilmasto-olosuhteissa.