Osallisuudesta hyvinvointiin - Gammelbackan hyvinvointikeskuksen merkitys alueen asukkaiden hyvinvointikokemukseen
Kauppi, Johanna; Landen, Mari (2016)
Kauppi, Johanna
Landen, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090614059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090614059
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Gammelbackan hyvinvointikeskuksen merkitystä alueen asukkaiden hyvinvointikokemukseen selvittäen, kuinka paljon Gammelbackan hyvinvointikeskuksen palveluja käytetään sekä miten käyttäjät kokevat käytettyjen palveluiden muuttaneen heidän kokemustaan omasta hyvinvoinnistaan. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Porvoon kaupungin kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin standardoidulla kyselylomakkeella Gammelbackan hyvinvointikeskuksen palveluiden käyttäjiltä touko-kesäkuussa 2016. Kyselylomakkeen kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, joista kolmeen kysymykseen oli mahdollista antaa myös avoin vastaus. Kokonaan avoimia kysymyksiä kyselyssä oli kaksi kappaletta. Kyselyyn vastasi yhteensä 55 hyvinvointikeskuksen palveluiden käyttäjää. Monivalintakysymysten aineisto analysoitiin tilastollisesti. Avointen kysymysten aineisto litteroitiin, jonka jälkeen etsittiin vastauksia yhdistäviä kategorioita, joihin vastaukset jaettiin sisällön erittelyn periaatteiden mukaisesti.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hyvinvointikeskuksen toiminta on vaikuttanut palveluiden käyttäjien kokemaan hyvinvointiin monimuotoisesti. Merkittävä osa kyselyyn vastanneista kokee palveluiden vaikuttaneen hyvinvointiin yleisellä tasolla. Osalle vastanneista toiminnalla on ollut vaikutusta terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Kokemus kyvystä vaikuttaa omaan hyvinvointiin on vahvistunut. Palvelut ovat luoneet käyttäjille osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä tuoneet lisää sosiaalista pääomaa ja elämänsisältöä.
Kehittämisehdotuksena on hyvinvointikeskuksen markkinointi, jonka avulla todellisessa syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat saataisiin mukaan toimintaan.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin standardoidulla kyselylomakkeella Gammelbackan hyvinvointikeskuksen palveluiden käyttäjiltä touko-kesäkuussa 2016. Kyselylomakkeen kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, joista kolmeen kysymykseen oli mahdollista antaa myös avoin vastaus. Kokonaan avoimia kysymyksiä kyselyssä oli kaksi kappaletta. Kyselyyn vastasi yhteensä 55 hyvinvointikeskuksen palveluiden käyttäjää. Monivalintakysymysten aineisto analysoitiin tilastollisesti. Avointen kysymysten aineisto litteroitiin, jonka jälkeen etsittiin vastauksia yhdistäviä kategorioita, joihin vastaukset jaettiin sisällön erittelyn periaatteiden mukaisesti.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hyvinvointikeskuksen toiminta on vaikuttanut palveluiden käyttäjien kokemaan hyvinvointiin monimuotoisesti. Merkittävä osa kyselyyn vastanneista kokee palveluiden vaikuttaneen hyvinvointiin yleisellä tasolla. Osalle vastanneista toiminnalla on ollut vaikutusta terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Kokemus kyvystä vaikuttaa omaan hyvinvointiin on vahvistunut. Palvelut ovat luoneet käyttäjille osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä tuoneet lisää sosiaalista pääomaa ja elämänsisältöä.
Kehittämisehdotuksena on hyvinvointikeskuksen markkinointi, jonka avulla todellisessa syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat saataisiin mukaan toimintaan.